Ilmoitteluohjeita uudistettiin: Lääkäri voi markkinoida taiteellisia teoksiaan ja omiin keksintöihinsä perustuvia tuotteita

Suomen Lääkäriliitto on vuonna 1985 vahvistanut jäsentensä noudatettaviksi ilmoitteluohjeet, joita on tarpeen mukaan tarkistettu ajan tasalle. Luottamusneuvoston aloitteesta liiton hallitus hyväksyi 23.1.97 muutoksen, joka koskee lääkärin ammatin harjoittamiseen kuulumattomien tuotteiden tai palvelujen markkinointia. Aiemmissa ohjeissa tällaiseen mainontaan suhtauduttiin kielteisesti, mutta nyt hyväksytyn muutoksen mukaan lääkärinammattia, oppiarvoja tai asemaa voidaan käyttää markkinoitaessa lääkärin omaa kirjallista tai taiteellista tuotetta. Muussa lääkärinammattiin liittymättömässä markkinoinnissa niitä voi käyttää vain siinä tapauksessa, että kyseessä on keksintö, jonka syntyyn hän on oleellisesti vaikuttanut. Tällöin keksinnön merkityksen tulee olla luotettavasti toteen näytetty.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 6/1997 Kommentteja

Hallituksen työnjako

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 23.1. Toimintavuosi käynnistyi jakamalla tehtävät ja määrittelemällä työnjakoa ja toimintojen tärkeysjärjestystä. Lääkäriliiton puheenjohtajana talousvaliokunta ja Lääkärilehden toimitusneuvosto sekä ulkoasiainvaliokunta jäivät allekirjoittaneelle. Talousvaliokunnassa valmistellaan taloussuunnitelmat, talousarvio ja tilinpäätökset sekä muut hallituksen määräämät tehtävät. Kansainväliset asiat ovat vaikuttamista kansainvälisissä lääkärijärjestöissä sekä EU:n lääkärikoulutuksen asiantuntijaelimessä (ACMT). Työ sisältää runsaasti lausuntojen valmistelua. Tärkeimpänä työnä hallituksen puheenjohtajalla on tietysti varsinaisten hallituksen kokousten valmistelu ja johtaminen. Jo tähän mennessä on ilmennyt myös se, että vara-almanakka saattaa osoittautua tarpeelliseksi ensimmäisen allakan tultua täyteen.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen: Nyt valmistaudutaan palkkarakenneuudistukseen

Lääkäriliiton järjestöpäälliköksi kuluvan kevään ajaksi on nimetty Kymenlaakson keskussairaalan ihotautiylilääkäri Synnöve Mynttinen. Hän on eräs Lääkäriliiton kokeneimmista järjestöaktiiveista, joka on aloittanut järjestöuransa LKS:n pääsihteerinä, istunut kaksi kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa NLY:n edustajana ja toiminut sen jälkeen mm. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson keskussairaaloiden pääluottamusmiehenä sekä aluepäällikkönä Lahdessa.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Lääkäriliiton valtuuskunnan 13.-14.12.96 hyväksymät Palkkarakenneuudistuksen tavoitteet

Tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on uudistaa lääkärien palkkarakenne siten, että kokonaisansioiden painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Peruspalkkaan tulee liittää uusia suoritteisiin ja pätevyyteen liittyviä lisiä, jotka edistävät samalla työn tuottavuutta ja laatua. Peruspalkkatason tuntuva nosto on edellytys lääkärien työsidonnaisuuden vähentämiselle uuden työaikalain mukaisesti.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Traumatologian kehittämishanke Ambomaalla

Namibian itsenäistymisen 1990 jälkeen maassa paneuduttiin muiden vaikeiden ongelmien ohella terveydenhuollon kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin koko väestölle tasapuolisesti suunnattu perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen. Viime vuosina terveydenhuollon kehittämisessä on saavutettu selviä edistysaskeleita, mutta maa on edelleen ulkomaisen tuen tarpeessa. Eniten apua kaivataan Namibian köyhään pohjoisosaan Ambomaalle. Alueen terveydenhuollon keskuksena toimii Oshakatin keskussairaala, jossa kirurgi Seppo Salminen työskentelee parhaillaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektissa tavoitteenaan traumojen hoidon tehostaminen. Seuraavassa hän esittelee terveydenhuollon ongelmia ja traumatologian tilaa Pohjois-Namibiassa.

Seppo Salminen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Lääkäriliitto mukana kehitysyhteistyössä

Suomen Lääkäriliitossa toimii kehitysyhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää terveydenhuollon kehitysyhteistyötä ja toimia lääkärijärjestöjen asiantuntijaryhmänä kehitysyhteistyökysymyksissä. Lääkärien hakeutumista humanitaarisiin tehtäviin sekä alan koulutukseen pyritään kannustamaan. Tiedekunnille on annettu suositus kehitysmaapalvelun hyväksymisestä osaksi erikoistumiskoulutusta ja parhaillaan valmistellaan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätetevyyden perustamista Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmään. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa ovat nykyisin mukana myös Hammas- ja Eläinlääkäriliittojen edustajat.

Marit Henriksson

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/1997 Kommentteja

Terveydenhuollon ja kansanterveystieteen jatkokoulutuksen suunta 2000-luvulla

Jatko- ja täydennyskoulutuksella on nykypäivänä tärkeä osa kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla. Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset, yhteiskunnan muutokset yleensä ja uusi tieto niin terveyden edistämisen kuin tautien ehkäisynkin alalta ovat korostaneet koulutuksen tarvetta myös terveystieteissä. Alan koulutusinstituutiot ovat uusien haasteiden edessä, ei ainoastaan opetuksen sisällön, vaan myös sen laadun ja yhteistyökumppanien osalta. Vaikka jokaisella maalla on omat spesifiset koulutustarpeensa, tarvitsee moderni koulutusinstituutio kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Mistä näitä sitten tulisi etsiä ja minne suuntautua?

Arja Rimpelä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Panem et circenses

25. Lääkäripäivät ovat jälleen ohi. Päiville osallistui lähes 4 000 lääkäriä, näyttelyvieraita oli noin 12 000. Lääkäripäivät näkyivät hyvin mediassa. Koulutustapahtumassa oli kaikkiaan 68 kurssia. Lisäksi huipputason valokeilaluennoilla kuultiin mm. Suomen Akatemian pääjohtajaa Reijo Vihkoa ja Pohjola-palkinnon saajaa professori Veli-Matti Huittista. Liitännäiskokoukset, pienryhmäkoulutukset, lounaskokoukset ja monenmoiset kekkerit tekivät viikosta paitsi kiireisen, myös antoisan. Uutena koulutusmuotona kokeiltiin pediatrian tietojen testaamisen itsearviointiohjelmaa, josta saatiin erittäin hyvää palautetta. Näyttely veti väkeä entiseen tapaan, ja posterinäyttelyn taso oli noussut. Aivan uutta oli Lääkärien kulttuuriseuran järjestämä lääkäritaiteilijoiden kuvataidenäyttely. Näin viikon päätteeksi on suorastaan hengästynyt olo, ja virikkeitä sulatellessa menee vielä jonkin aikaa!

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Lääkäripäivien suosio kasvussa

Helsingissä 6.-10.1.97 pidettyjen Lääkäripäivien aikana järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 4 000 lääkäriä, mikä osoittaa että lääkäripäivien suosio maamme suurimpana lääketieteellisenä jatko- ja täydennyskoulutustilaisuutena on jälleen kääntynyt kasvuun. Tapahtumaan liittyvässä näyttelyssä oli mukana 164 näytteilleasettajaa, jotka esittelivät yhteensä lähes 300 yrityksen tuotteita, palveluja ja julkaisuja.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Suomen Lääkäriliiton suositus publiikin ja lääkärinvalan vannomistilaisuuden järjestämiseksi

Lääketieteellisten tiedekuntien, Suomen Lääkäriliiton, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Suomen Medisiinariliiton edustajat keskustelivat 2.10.96 järjestetyssä tilaisuudessa lääkäriksi valmistumiseen ja lääkärin valaan liittyvistä kysymyksistä. Kaikki läsnäolijat olivat yhtä mieltä siitä, että valan vannomisen tulisi kuulua lääkäriksi valmistumisen yhteyteen. Kokoukseen osallistuneiden mielestä "lääkärinvala" on sopiva nimike, vaikka korostettiin, että "lääkärinvalan vannomisen" tulee noudattaa juhlallisen vakuutuksen antamisen muotoa. Sopivin tilaisuus valan vannomiseen tarjoutuisi tiedekunnan järjestämän publiikin yhteydessä. Todettiin, että publiikkeja ei kaikissa tiedekunnissa järjestetä, mutta oltiin yhtä mieltä myös siitä, että tällekin käytännölle olisi kaikissa tiedekunnissa hyvä luoda traditio.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/1997 Kommentteja

Onko lääkäreitä riittävästi?

Ministeri Huttu-Juntunen asetti 18.12.1996 työryhmän arvioimaan lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarvetta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin neuvotteleva virkamies Martti Rissanen (STM) ja muiksi jäseniksi ylilääkäri Jouko Söder (STM), ylitarkastaja Marja-Liisa Niemi (OPM), apulaisjohtaja Antti Marttila (TEO) ja sosiaali- jaterveystoimen päällikkö Tuula Taskula (Suomen Kuntaliitto). Työryhmän sihteereiksi nimitettiin Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila ja ylitarkastaja Eila Lindfors (TEO). Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.4.1997 mennessä. Toimeksiannossa on tehtävänä arvioida lääkärikoulutuksen aloituspaikkatarve sekä erikoislääkärien määräennuste ja koulutustarve vuoteen 2010 saakka.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 3/1997 Kommentteja

Lääkäripäivät uudistuivat Myös osallistujamäärä kasvussa

Lääkäripäivät 97 avasi tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, joka korosti ammattitaidon jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä lääkärin työssä. Lääkärikunnan kiinnostus täydennyskoulutukseen on kasvussa, mitä osoittaa Lääkäripäivien osallistujamäärän kääntyminen jälleen nousuun. Lääkäripäivät järjestettiin nyt 25. kerran ja juhlan kunniaksi oli tilaisuuden nimi muutettu Lääketiedetapahtumasta sen vanhaan tuttuun muotoon Lääkäripäiviksi. Tapahtuman ohjelma oli uudistettu aiempaa erikoislääkäripainotteisemmaksi ja siihen liittyvää kulttuuritarjontaa sekä iltaohjelmaa oli monipuolistettu.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 3/1997 Kommentteja

Kova haaste

Lääkäriliitto on vuosien mittaan kasvanut 17 000 jäsenen järjestöksi. Perinteiseen edunvalvontaan liittyvän ammattiyhdistystoiminnan ja Lääkärilehden julkaisemisen lisäksi Lääkäriliitolle on kehittynyt laaja toiminta-alue terveyspolitiikan, koulutuksen, lääketieteen etiikan ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tuorein esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tiedepoliittinen ohjelma. Suuri osa tästä toiminnasta ei välttämättä näy konkreettisena lääkäreille tai tulokset eivät hahmotu Lääkäriliiton ansioksi. Jäsenkunta on viime vuosina enenevässä määrin nurissut liian heikosta edunvalvonnasta. Kasvaneet sisäiset paineet ja kuluneen syksyn repivät neuvottelutunnelmat näkyivät myös valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/1997 Kommentteja

Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/1997 Kommentteja

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 1-2/1997 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030