Eduskunta suojelkoon elämää

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ympäristöuhkana, jonka torjumiseksi on toimittava nopeasti ja tehokkaasti kaikissa maissa (1). Silti politiikassa huolta on vähätelty vuosikymmeniä. Lähestyvissä eduskuntavaaleissa näin ei enää saa käydä.

Juha Lempiäinen, Helena Kääriäinen, Janne Kaiunpää, Hanna Rintala, Aila Rissanen

”Väitöskirjan voit nyt unohtaa”

Nuori lääkäri päätti aivovammansa jälkeen näyttää, miten ­hakoteillä neurologinen kuntoutus oli. Julkaisemme ­kirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä.

Inhaloitava kortikosteroidi vähentää kuolleisuutta keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumataudin Käypä hoito -suosituksen mukaan inhaloitavaa kortikosteroidia ei pidä käyttää ainoana lääkkeenä ja lääke on suositeltava keuhkoahtaumapotilaille, joilla on ­toistuvia pahenemisvaiheita ja veren ­eosinofiilien määrä on yli 0,3 x 109 solua/l – eli sillä estetään pahenemisvaiheita. Nyt tuli kovaa näyttöä kuolleisuuden vähenemisestä.

Heikki Ekroos

Geenimutaatiot lisäävät toisen rinnan syöpäriskiä

Rintasyövälle altistavia geenimuutoksia tunnetaan useita. Esimerkiksi BRCA1- ja BRCA2-geenien virheiden kantajien riski sairastua rintasyöpään 15 vuoden kuluessa on noin 30 %. Eräät mutaatiot lisäävät myös riskiä saada toisen rinnan syöpä ensimmäisen rintasyövän jälkeen. Eniten toisen rinnan syövän riski on lisääntynyt premenopausaalisilla naisilla.

Sirkku Jyrkkiö

Apatia nopeuttaa toiminnan­vajeita otsa-ohimolohkon muistisairaudessa

Apatia on neuropsykiatrisista oireista yleisin kaikissa muistisairauden vaiheissa ja erityisen yleinen otsa-­ohimolohkon muistisairaudessa. Se johtaa toiminnanvajeisiin, lisääntyneeseen sairastamiseen ja kuollei­suuteen. Suomalaisen tutkimuksen ­mukaan noin joka neljäs muisti­sairaista kärsii apatiasta.

Kaisu Pitkälä

Kaulavaltimoiden suoja­haavista vähän hyötyä TAVI-toimenpiteessä

TAVI-toimenpideon korvannut ­perinteisen läppäleikkauksen iäkkäiden potilaiden aorttastenoosin hoidossa. Kun kalkkinen läppä ­rusennetaan TAVI-läpän alle, siitä voi irrota kalkkihippuja, jotka voivat päätyä aivo­valtimoihin. Lupaavista alustavista tuloksista huolimatta kaulavaltimoiden suulle asetettava suojahaavi ei näytä vähentävän merkittävästi aivo­halvauksien ilmaantumista.

Juhani Airaksinen

Mikä on eturauhassyövän salvage-sädehoidon optimaalinen ajankohta?

Prostatektomialla hoidetuista eturauhassyöpäpotilaista osalla aluksi mittaamattomissa ollut PSA alkaa myöhemmin nousta merkkinä taudin biokemiallisesta uusiutumasta, joka voi jatkossa johtaa metastasointiin. Tuoreiden tutkimusten mukaan vasta biokemiallisen uusiutuman jälkeen sädehoidon saaneiden (salvage-hoito) potilaiden eloonjäämisaika on yhtäläinen kuin leikkauksen jälkeisen liitännäissädehoidon läpikäyneillä. Salvage-sädehoito on näin ollen vaihtoehto, joka säästää osan potilaista ylihoidolta ja sädehoidon haitoilta. Mutta milloin se kannattaa aloittaa?

Ossi Lindell

Äidin raskaudenaikainen anemia vaikuttaa lapsen aivoihin

Äidin raskaudenaikaiseen anemiaan näyttää liittyvän syntyvän lapsen pienempi aivojen tilavuus varhaislapsuudessa. Varhaislapsuuden anemia ei vaikuttanut aivojen kokoon.

Nina Kaseva

Luottamusmiesvaalit lähestyvät

Hyvinvointialueille valitaan luottamusmiehet nyt ensimmäistä kertaa.

Sari Kosonen

Koulutuksen resurssivaje on korjattava

Lääkärikoulutuksen määrän tulee perustua tutkittuun tietoon.

Sari Kosonen

Liitto järjestää alueellisia vaalipaneeleja

Tilaisuudet on suunnattu lääkäreille, lääketieteen opiskelijoille ja medialle.

Sari Kosonen

Ensihoidon alkutaipaleesta Suomessa 50 vuotta

Lääkärikunnalle oli uutta lähteä sairaalasta ensihoidon tehtäviin.

Ulla Toikkanen

3 000 lääkäriä lisää – mutta miten?

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii, että lääkä­rien koulutusmääriä kasvatetaan nopeasti (1). KT:n mukaan nyky­tilanteessa tarvittaisiin 3 000 lääkäriä lisää.

Pertti Saloheimo

3 000 läkare till – men hur?

Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT kräver en snabb ökning av läkarutbildningsplatserna (1). KT menar att vi i nuläget behöver 3 000 läkare till.

Pertti Saloheimo

Työoloista on tärkeää kysyä hengityselinoireista potilasta tutkittaessa

Työperäinen altistuminen pölyille, huuruille ja kaasuille on edelleen hengityselinsairastavuutta lisäävä riskitekijä myös Suomessa, vaikka lainsäädännöllä ja työsuojelun toimenpiteillä ja niiden valvonnalla on saatu työperäinen sairastavuus vähenemään huomattavasti (1).

Minna Purokivi

Työkyvyn arviointi ja tukeminen keuhko-sairauksissa vaatii yhteistyötä

Keuhkosairaudet aiheuttavat harvoin pysyvää työkyvyttömyyttä.

Aki Vuokko, Hanna Jantunen, Heidi Avellan-Hietanen, Terttu Harju, Jussi Karjalainen, Kirsi Karvala, Irmeli Lindström, Sanna Selinheimo, Hille Suojalehto

Milloin pitäisi epäillä keuhkojen ammattitautia?

Tavallisimpia keuhkojen ammattitauteja ovat astma ja asbestialtistumiseen liittyvät sairaudet.

Hille Suojalehto, Heikki Frilander, Irmeli Lindström

Ärsytyksen aiheuttama astma voi johtaa pitkäaikaiseen oireiluun

Ärsytyksen aiheuttamaa astmaa on epäiltävä, kun oireiden puhkeaminen liittyy altistumiseen voimakkaille syövyttäville tai hapettaville kemikaaleille hengittämällä. Altistuminen voi olla kertaluonteinen tai toistuva.

Irmeli Lindström, Jussi Lantto, Katri Suuronen, Hille Suojalehto

Astma, atooppinen ihottuma ja allergiat on huomioitava ammatinvalinnassa ja varusmiespalveluksessa

Astma, atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja ruoka-aineallergiat ovat tavallisia nuorilla, mutta ne ovat usein lieviä ja aiheuttavat vain vähäisiä ­rajoituksia.

Irmeli Lindström, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Paula Häkkänen, Hille Suojalehto, Maria Pesonen

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat jäävät usein ilman kokonaisvaltaista tukea

Lähtökohdat Omahoito on keskeinen osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Sen toteutuminen edellyttää, että potilaalla on riittävästi tietoa sairaudestaan, keinoja vaikuttaa omaan terveyteensä ja mahdollisuus saada tukea terveydenhuollon ammattilaisilta.

Anna-Mari Hekkala, Suvi Vaaraniemi-Junnila