Lyhyesti: Tippuri Australiassa

Australialaiset kollegat raportoivat viime vuoden tippuritilastojaan. Tippurieristyksiä tehtiin vuoden aikana 2 817. Eräillä alueilla määrä lisääntyi jopa 20 %, mm. Uudessa Etelä-Walesissa. Suurin osa Etelä-Australian, Uuden Etelä-Walesin ja Victorian alueiden kannoista eristettiin miehiltä peräsuoli- ja nielunäytteistä. Muualla eristykset olivat enimmäkseen genitaalinäytteistä. Resistenssi fluorokinolonia kohtaan oli suurkaupungeissa yleistä, jopa 15 %. Kaikki kannat olivat kuitenkin herkkiä keftriaksonille ja spektinomysiinille. Commun Dis Intell 1998; 22:212-216 (PH)

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ihmisen ja apinan ero

Apinahan on karvainen, pieniaivoinen ja puhumaton - ihan eri kuin ihminen. Vaan geenitasollapa ero on hiuksenhieno, sillä DNA on 98,5-prosenttisesti identtistä. Ero on samaa luokkaa kuin esimerkiksi eri hiirirotujen välillä. Mikä näin pienessä erossa tekee meistä ihmisiä? Tämä kysymys on ruvennut kiinnostamaan yhä enemmän biologeja. Tuoreen havainnon mukaan ihmisen solujen pinnalta puuttuu versio siaalihaposta, joka on kaikkien muiden imettäväisten soluissa, mukaan lukien apinat. On kyllä vaikea kuvitella, että siitä se viisaus tulee. Kenties tulevaisuudessa kurkunpääsiirtogeeninen apina voi itse kertoa. Science 1998;281:1432-1434

Heikki Arvilommi

Helikobakteerin häädöstä ei hyötyä NSAID-ulkuksen hoidossa

Helicobacter pylori ja steroidittomat tulehduskipulääkkeet (NSAID) aiheuttavat käytännössä kaikki maha- ja pohjukaissuolihaavat ja niiden vakavat komplikaatiot. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksia selvittelevät tutkimukset ovat antaneet erittäin ristiriitaisia tuloksia. Eräissä tutkimuksissa helikobakteeri-infektion on todettu suurentavan NSAID-ulkuksen riskiä, toisissa taas bakteerilla on ollut jopa haavalta suojaava vaikutus.

Matti Viljanen

Fluori lääkkeenä osteoporoosiin

Fluori stimuloi osteoblastitoimintaa ja kykenee lisäämään luuston mineraalitiheyttä, ainakin hohkaluun. Siksi fluoria on tutkittu runsaasti osteoporoosilääkkeenä yli 30 vuoden ajan. Tulokset ovat vaihdelleet varsin paljon, mikä johtuu siitä, että käytetty fluorisuola, sen imeytyvyys, annos, hoidon pituus ja hoidettu populaatio ovat vaihdelleet. Liiallinen fluorinsaanti kyllä lisää luuston mineraalitiheyttä, mutta luun traumankestävyys heikkenee. On arveltu, että fluori ei pysty korjaamaan hajonnutta luun mikroarkkitehtuuria, ja siksi fluori sopisi parhaiten sellaisille potilaille, joilla on osteoporoosi, muttei vielä merkkejä luustovaurioista. Tällaisia potilaita on nyt tutkittu.

Robert Paul

Melanooman liitännäishoito

Melanooman hoito on ollut yksinkertaisesti muutoksen poisto, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään, sen parempi. Kuitenkin tiedetään hyvin, että etenkin syvälle kasvavista melanoomista osa uusii tilastojen mukaan melkoisella varmuudella. Melanoomista, jotka ovat paksuudeltaan 1,5-4 mm, uusiutuu viiden vuoden kuluessa leikkauksesta 55 %, ja yli 4 mm:n paksuisista peräti 75 %. Ja mikä ikävintä, useimmat uusiutumat ovat systeemisiä, eikä hyvin tehoavaa liitännäishoitoa uusiutumien estämiseksi ole ollut.

Heikki Joensuu

EHEC lyötävissä heinällä?

Uusien infektioiden ilmestyessä riesaksemme etsitään syitä usein mikrobien muuntelusta ja niiden lisääntyneestä virulenssista. Ajatellaanpa vaikka O157 kolibakteeria eli EHEC-bakteeria, johon olemme viime vuosina tutustuneet hemolyyttisen ureemisen oireyhtymän aiheuttajana. Elämä on kuitenkin monimutkaista ja ihmisten aiheuttamat muutokset sen yhdellä laidalla voivat heijastua yllättävästi toisella laidalla. Esimerkistä käy tutkimus karjan rehun vaikutuksesta kolibakteerien määrään ja laatuun.

Heikki Arvilommi

Kuolleisuuden lisäys Venäjällä ei johdu vain taloudesta

Venäläisten keskimääräinen elinaika on tällä vuosikymmenellä lyhentynyt kymmenisen vuotta. Julkisuudessa on helposti esitetty, että tämä johtuisi Venäjän taloudellisesta kriisistä eli väestön köyhtymisestä. Lääketieteen ylioppilas Peder Walberg Uppsalasta on vetänyt tutkimusryhmää, johon kuuluu asiantuntijoita Lontoon arvostetuista tutkimuslaitoksista sekä Moskovasta. Ryhmä on selvittänyt mitä yhteyksiä eliniän lyhenemisen ja venäläisen yhteiskuntamuutoksen välillä on havaittavissa ja onko alueellisia vaihteluja.

Robert Paul

Seuloako kolorektaalisyöpää vai ei?

Tähän visaiseen kysymykseen voi etsiä vastausta tekemällä tehdyistä kontrolloiduista kokeista meta-analyysin - kuinkas muuten. Meta-analyysiä varten löytyi neljä satunnaistettua tutkimusta, joissa yhteensä oli mukana 330 000 yli 40-vuotiasta osallistujaa. Seulontaan osallistujilta oli analysoitu ulosteen veri noin kahden vuoden välein Hemoccult-testillä. Positiivisen näytteen antaneet olivat joutuneet jatkotutkimuksiin, joita olivat endoskopia ja paksusuolen kaksoiskontrastiröntgentutkimus.

Heikki Joensuu

Sydän- ja verisuoni-sairauksien riskit kasautuvat pienestä pitäen

Aikuisista tiedetään, että tietyt riskitekijät lisäävät ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin sairastumisen vaaraa. Mutta mistä alkaen riski alkaa kasautua? Bogalusa Heart Study on pitkän linjan seurantatutkimus, jossa on mm. selvitetty obduktioissa, miten elämänsä aikana oireettomille 2-39-vuotiaille henkilöille on ilmaantunut sepelvaltimoiden ja aortan ateroskleroosia.

Robert Paul

Hinkuyskä edelleen huiman yleistä

Suomalaiset rokotusohjelmat ovat erinomaisen tehokkaita. Pitkään on kuitenkin tiedetty, että vaikka peräti 98 % suomalaisista lapsista saa neljä annosta hinkuyskärokotetta, tautia esiintyy jossain määrin edelleen. Varsinaisen hinkuyskän aiheuttajan, Bordetella pertussiksen, lisäksi myös sen "pikkusisko" B. parapertussis aiheuttaa hinkuyskän kaltaista tautia. Tämä bakteeri ei kuitenkaan eritä pertussistoksiinia isoveljensä tavoin.

Pentti Huovinen

HIV-positiivisen naisen raskaus: tsidovudiiniprofylaksian ja synnytystavan vaikutus

HIV-positiivisen raskaana olevan naisen riski tartuttaa virus syntyvään lapseensa näyttää liittyvän synnytystapaan. On todettu, että kalvojen varhainen puhkeaminen (4 tuntia tai aiemmin ennen syntymää) lisää HIV:n siirtymisen mahdollisuutta. Vuodesta 1994 on raskaana oleville HIV-positiivisille naisille annettu tsidovudiiniprofylaksia, ja sen on todettu vähentäneen HI-viruksen siirtymistä lapseen jopa yli 60 %. Sektion merkitys viruksen siirtymisen kannalta on kiistanalainen kysymys. On myös kiistelty siitä, onko tarttumisen riski hätäsektiossa suurempi kuin elektiivisessä sektiossa, sillä tulokset tästäkin ovat ristiriitaiset.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030