Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen Lähtökohdat Yli 75-vuotiaista suomalaisista 10 % sairastaa eteisvärinää. Yleisimmät vakavat komplikaatiot ovat aivoinfarkti, kallonsisäinen vuoto ja maha-suolikanavan vuoto. Aiemmin on selvitetty vain terveydenhuollon kustannuksia. Miika Linna, Jaana Keto, Jarkko Piuhola, Risto Vesalainen, Ville Hällberg, Juha Laine Terveydenhuolto 35/2017 Kommentteja
Varenikliinin käyttäjien tuki ja hoidon arkivaikuttavuus tupakasta vieroituksessa Lähtökohdat Tehokkainta tupakasta vieroitusta on lääkehoito ja siihen liitetty tuki. Varenikliini on nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettu lääkeaine, jolla on sairausvakuutuskorvattavuus. Sen käyttöön tulee liittää neuvontaa ja tukea. Suomessa ei ole tutkittu varenikliinin arkivaikuttavuutta eikä neuvonnan ja tuen sisältöä. Juha Laine, Juha Turunen, Inka Puumalainen, Kari Linden Terveydenhuolto 33/2017 Kommentteja
Terveet elinvuodet väestön terveydentilan kuvaajana Terveiden elinvuosien odote yhdistää kuolleisuutta ja terveysongelmia koskevat tiedot. Se havainnollistaa, ovatko elinajanodotteen pidentyessä saavutetut lisävuodet terveitä vai sairaita. Tämän mittarin käyttöön maiden välisessä vertailussa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä tietojen vertailukelpoisuudessa on ongelmia. Terveiden elinvuosien odote sopii väestön terveydentilan muutosten ja väestöryhmien välisten erojen kuvaamiseen – elleivät tiedonkeruumenetelmät muutu. Ari-Pekka Sihvonen, Päivikki Koponen, Tuija Martelin, Päivi Sainio, Marja Jylhä, Seppo Koskinen Terveydenhuolto 23/2017 Kommentteja
Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille Kiinteisiin korvauksiin perustuva kapitaatiojärjestelmä voi kannustaa tuottajia kustannustehokkuuteen, mutta toisaalta myös potilaiden valikointiin. Riskivakiointi on yksi tapa heikentää kannustimia kermankuorintaan. Mika Kortelainen, Antti Saastamoinen, Tanja Saxell Terveydenhuolto 23/2017 Kommentteja
Muutokset aikuisten ympärivuorokautisissa mielenterveyspalveluissa HUS-alueella 2012–2014 Lähtökohdat Kristian Wahlbeck, Eila Sailas, Peija Haaramo, Marjut Vastamäki, Grigori Joffe Terveydenhuolto 22/2017 Kommentteja
Familiaalisen hyperkolesterolemian hoitotulokset Vuosien 2015 ja 2005 vertailu Pohjois-Karjalan keskussairaalan lipidipoliklinikassa Lähtökohdat Laura Kolehmainen, Päivi Rautiainen Terveydenhuolto 20/2017 Kommentteja
Ortopedisiin leikkauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja sairauspoissaolot työikäisillä vuosina 1998 ja 2013 Lähtökohdat Ilkka Vohlonen, Arto Vehviläinen, Lauri Virta, Kaj Husman, Heikki Kröger, Veli Koistinen Terveydenhuolto 17/2017 Kommentteja
Astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden palveluissa merkittävää alueellista vaihtelua Lähtökohdat Tiina Aine, Mervi Puolanne, Tuula Vasankari Terveydenhuolto 15-16/2017 Kommentteja
Endometriumpolyypin poiston kustannusvertailu Hyvinkään sairaalassa Lähtökohdat Marja Makkonen, Ritva Hurskainen, Sirpa Salinto, Mika Helminen, Merja Nord-Saari, Kalle Savolainen Terveydenhuolto 14/2017 Kommentteja
Aslak-kuntoutuksen vaikutus sairauspoissaoloihin sekä työterveyshuollon käyttöön ja kustannuksiin Lähtökohdat Heikki Arola, Heini Ahveninen, Jyrki Ollikainen Terveydenhuolto 13/2017 Kommentteja
Lasten perusterveydenhuollon valintaVanhempien odotukset ja perustelut Lähtökohdat Liisa Häikiö, Liina Sointu, Turo-Kimmo Lehtonen, Lina van Aerschot Terveydenhuolto 11/2017 Kommentteja
Esimerkkinä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mitä EVO-rahoituksella on saatu aikaan? Kolmen miljoonan euron EVO-rahoitus 153 tutkimushankkeelle tuotti 1 899 kansainvälistä ja 83 kotimaista julkaisua sekä 92 väitöskirjaa kuutena seurantavuonna Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkijoiden tuottavuudessa oli suuria eroja. Väitöskirjaprojektit valmistuivat todennäköisemmin suurissa kuin pienissä tutkimusryhmissä. Tutkimus-EVO on etenkin väitöskirjaprojektien ja pienten tutkimusryhmien keskeinen rahoituslähde. Rahoituksen tuottavuutta on aiemmin tutkittu hyvin vähän. Milla Mukka, Minna Kaila, Matti Salo Terveydenhuolto 10/2017 Kommentteja
Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt Lähtökohdat Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Riina Peltonen, Hanna Remes Terveydenhuolto 9/2017 Kommentteja
Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeen keskussairaalassa Kaksi viidestä potilaasta (41 %) sai kuntoutussuosituksia akuutin sairaalajakson aikana, osoittaa tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden varhaisen kuntoutuksen toteutumisesta akuuteilla sairaalajaksoilla Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Yli puolet potilaista (57 %) tapasi terapeutin tai erityistyöntekijän vähintään kerran. Kotona asuminen ennen sairastumista, yläraajan toimintahäiriö, parempi tajunnantaso siirtymävaiheessa ja muistisairauden puuttuminen olivat yhteydessä kuntoutussuositusten saamiseen. Kaikille potilaille ei tehty moniammatillista kuntoutusarviota, eikä osa epikriiseistä ollut hoitoketjun ohjeiden mukaisia. Rosanna Curiqueo Tarnanen, Marja Mikkelsson Terveydenhuolto 7/2017 Kommentteja
Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä Potilaiden toimintakyky parani merkitsevästi, mutta terapian määrä jäi alle suositellun, osoittaa Päijät-Hämeessä tehty tutkimus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kuntoutuksesta. Aktiivinen kuntoutus varhaisvaiheessa on tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuksen saatavuus oli samaa tasoa kuin Suomen keskussairaaloissa yleensä. Kuntoutussuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkkuudessa oli kuitenkin vielä parannettavaa. Selvityksessä tarkasteltiin moniammatillisuutta ja intensiteettiä koskevien suositusten toteutumista, toimintakyvyn muutosta sekä kuntoutustavoitteiden ja -suunnitelmien laatimista. Viljami Kemppi, Katri Laimi, Marja Mikkelsson Terveydenhuolto 7/2017 Kommentteja
Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla Pitkäaikaissairaat työikäiset oululaiset käyttivät potilasta kohden enemmän palveluja työterveyshuollossa kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Myös palvelujen kustannukset potilasta kohden olivat työterveyshuollossa suuremmat. Tutkijat pitävät eroja vähäisinä ja sektorien erilaiset järjestämis- ja rahoitusvastuut huomioon ottaen yllättävinä. Perustason terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia verrattiin sen mukaan, oliko palvelu saatu julkiselta sektorilta, yksityissektorilta vai työterveyshuollosta. Aineistona olivat rekisteritiedot 30–64-vuotiaista oululaisista kuudessa keskeisessä sairausryhmässä vuonna 2013. Riikka-Leena Leskelä, Tommi Uimonen, Lauri Virta, Sirkku Pikkujämsä, Tuomas Kopperoinen, Hennamari Mikkola Terveydenhuolto 6/2017 Kommentteja
Tupakasta vieroitus ennen leikkausta Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja heikentää toipumista. Tupakasta vieroitus onkin tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista, arvioivat tähän selvitykseen haastatellut viisi lääkäriä eri yliopistosairaaloista. He toivovat yhteistyön kehittämistä etenkin perusterveydenhuollon kanssa. Potilaan tupakoinnista on tärkeää kysyä ja tarjota tukea vieroitukseen jo laadittaessa lähetettä leikkausarvioon. Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnan vaikuttavuutta olisi helpompi arvioida, jos tiedot tupakoinnista kirjattaisiin systemaattisesti osana leikkausta edeltävää arviointia. Anna Grönholm, Ulla Karhunen-Enckell, Helena Liira Terveydenhuolto 5/2017 Kommentteja
Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä. Päivi Mäki, Susanna Lehtinen-Jacks, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Jarmo Salo, Tiina Laatikainen Terveydenhuolto 4/2017 Kommentteja
Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015 Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa. Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä Terveydenhuolto 3/2017 Kommentteja
Lastenlääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset uran eri vaiheissa Mitä pidemmälle lääkäri on erikoistunut, sitä enemmän hän lukee, arvostaa ja käyttää lääketieteellistä alkuperäistietoa, osoitti kyselytutkimus. Marjo Renko, Heikki Rantala, Tytti Pokka, Terhi Tapiainen, Jarmo Salo, Matti Uhari, Hannu Soini Terveydenhuolto 50-52/2016 Kommentteja
Karkkien ALV:n nosto ei vielä riitä Terveydenhuolto Karkkien ALV:n nosto ei vielä riitä Hinta vaikuttaa epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen, sanoo Pertti Mustajoki. Avoin artikkeli
"Sairaalat jäämässä pahasti jälkeen päästötavoitteista" Terveydenhuolto "Sairaalat jäämässä pahasti jälkeen päästötavoitteista" Ilmastoasiat ovat jääneet taka-alalle sote-uudistuksen myllerryksessä, sanoo Saara Karkulahti Ely-keskuksesta. Avoin artikkeli
”THL muuttumassa kovan luokan tutkimuslaitoksesta konsulttitoimistoksi” Terveydenhuolto ”THL muuttumassa kovan luokan tutkimuslaitoksesta konsulttitoimistoksi” – Irtisanottavien joukossa on varmasti myös lääkäreitä, sanoo lääkärien varapääluottamusmies Markus Perola. Avoin artikkeli
Laastari kurkulla tuottaa puhetta tekoälyn avulla Terveydenhuolto Laastari kurkulla tuottaa puhetta tekoälyn avulla "Ei vielä käänteentekevä sensorisovellus." Avoin artikkeli
WMA: Ugandan kumottava homoseksuaalisuuden vastaiset lakinsa Terveydenhuolto WMA: Ugandan kumottava homoseksuaalisuuden vastaiset lakinsa Maailman lääkäriliitto WMA on parhaillaan koolla Soulissa. Avoin artikkeli
Savuttomille nikotiinituotteille tulossa tiukempi sääntely Terveydenhuolto Savuttomille nikotiinituotteille tulossa tiukempi sääntely Hallitus haluaa korvata laittoman nuuskan laillisesti myydyillä nikotiinipusseilla. Avoin artikkeli