Sairaaloiden kehittämishankkeissa on parantamisen varaa

Terveydenhuoltoa on viime vuosikymmeninä pyritty uudistamaan lukuisten erilaisten kehittämishankkeiden avulla, mutta niiden hyödyistä ja vaikuttavuudesta löytyy vain niukasti tietoa. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisistä kehittämishankkeista. Tavoitteena oli tulosten perusteella parantaa hankekäytäntöä ja sitä koskevaa ohjeistusta.

Mirja Tuomiranta, Kirsti Svahn, Sari Vesiluoma

Opettajalääkäri lääketieteen opiskelijoiden tukihenkilönä - kokemuksia opettajatuutoroinnista

Opettajalääkärin toimenkuva on laajentunut ja siihen kuuluu nykyisin myös lääketieteen opiskelijoiden henkilökohtaisena ohjaajana ja tukihenkilönä toimiminen. Tällä on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia opiskelijoiden oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun, mutta asiaa ei ole juuri tarkasteltu opettajatuutorien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin heidän kokemuksiaan toiminnastaan opiskelijoiden tukena.

Pekka Kääpä, Maiju Toivonen, Anna-Liisa Koivisto, Tytti Vuorinen

Miten lapsen päivystyspoliklinikkakäynti sujuisi nopeammin?

Terveydenhuollon prosessien läpimenoaikojen mittaamisella ja nopeuttamisella tavoitellaan tehokkaampaa sekä laadukkaampaa palvelua. Päivystyspoliklinikoiden toimintaa on tutkittu paljon, mutta aikuisten päivystyskäyntien kehittämisestä saadut tulokset eivät välttämättä sovellu sellaisenaan lapsipotilaiden hoitoon. Tässä tutkimuksessa analysoidaan lasten päivystyspoliklinikkakäyntien kestoon vaikuttavia tekijöitä ja keinoja saada prosessi sujumaan nopeammin.

Laura Pitkänen, Paulus Torkki, Kirsti Knaapi, Eero Rahiala, Pekka Lahdenne, Pentti Kallio, Kirsi Sillanpää

Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan yhteyttä yli kolmen kuukauden pituisiin sairauspoissaoloihin yleensä sekä erikseen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja mielenterveys- ongelmissa. Liikunnan yhteyttä pitkiin sairauspoissaoloihin tautiryhmittäin ei ole aiemmin tutkittu.

Elina Holopainen, Jouni Lahti, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma, Mikko Laaksonen

Miten terveydenhuoltoalan vetovoimaisuutta voidaan lisätä?

Terveydenhuoltoalalle tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista.

Sanna Mäkipää, Katriina Laaksonen, Jari Saarinen, Merja Miettinen

Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan

Terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyy ongelmia, jotka haittaavat sekä lääkäreitä, hoitajia että potilaita, mutta tietoa näistä vaaroista ei ole julkaistu riittävästi.

Taina Arvola, Petri Pommelin, Ritva Inkinen, Seija Väyrynen, Outi Tammela

Kustannusvaikuttavuustieto tärkeä lääkehoidon valinnassa

Lääkkeitä määrätessään lääkärit vaikuttavat ratkaisevalla tavalla lääkehoidon kokonaiskustannuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako tieto lääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta heidän lääkemääräyskäytäntöihinsä.

Virva Hyttinen, Hannu Valtonen, Pertti Happonen

Miten löytää terveydenhuollon haittatapahtumat kuolemansyyrekisteristä?

Haittatapahtumiin liittyvät kuolemat ovat osa terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevaa kuolleisuutta ja niiden määrää käytetään yhä yleisemmin potilasturvallisuuden sekä terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden mittareina. Suomen osalta tiedot ovat puutteellisia, mutta kansainvälisten arvioiden mukaan maassamme on vuosittain 700-1 500 haittatapahtumaan liittyvää kuolemaa.

Kristiina Manderbacka, Reijo Sund, Iiris Ruuth, Antti Sajantila, Martti Arffman, Anneli Milén, Ilmo Keskimäki

Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa

Ruotsin päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokitteluista ja hoitoprosesseista on julkaistu tuore kirjallisuuskatsaus.

Raija Malmström, Eva Kiura, Tomi Malmström, Paulus Torkki, Marjukka Mäkelä

Seitsemäsosa psykiatrisen avohoidon vastaanottoajoista jää käyttämättä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä verran ja mistä syystä psykiatrisen avohoidon vastaanottoaikoja jää käyttämättä. Lisäksi selvitettiin henkilökunnan toimenpiteitä potilaan jäädessä pois vastaanotolta sekä käyttämättömien aikojen kustannusvaikutuksia.

Kirsi Honkalampi, Kirsi Rajala, Jarmo Pajula, Pirjo Saarinen

Ennakoiva hoitoonpääsymalli sai leikkausjonot hallintaan

Kirurgisten alojen suurten potilasmäärien ohjaaminen ja resurssien jakaminen ovat perinteisesti tapahtuneet vertailemalla toteutuneiden hoitokäyntien ja hoitojonossa olevien potilaiden määrän kehitystä. Organisaatioiden kasvaessa jonojen hallinta on käynyt yhä ongelmallisemmaksi ja hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen on usein vaatinut työlästä potilaslistojen läpikäyntiä. HYKS:n ortopedian ja traumatologian klinikassa käynnistettiin vuonna 2009 systemaattinen jonohallinnan kehitystyö, jonka tavoitteena oli parantaa hoitoonpääsyn ennakoitavuutta ja hoitotakuun toteutumista sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista toimintayksiköille.

Jarkko Pajarinen, Jari Salo, Teemu Paatela, Eero Hirvensalo

Erikoissairaanhoidon hoitajavastaanottojen hyödyistä kansainvälistä näyttöä

Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen hoitotakuun mukaisessa määräajassa edellyttää avohoidon tehostamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Yhtenä kehittämiskohteena ovat hoitajavastaanotot.

Sirpa Salin, Teija Liimatainen, Doris Holmberg-Marttila, Pirjo Aalto

Yhteispäivystyksen työnjako – Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Heti päivystyskäynnin alussa tehdään merkittäviä päätöksiä yhteispäivystykseen saapuvan potilaan tutkimusten ja hoidon tarpeesta sekä kiireellisyydestä. Arvion tekevä sairaanhoitaja ohjaa potilaan sovitun hoitolinjan mukaisesti joko sairaanhoitajalle, yleislääkärille tai erikoissairaanhoidon lääkärille. Työnjaon onnistumista ja sen vaikutusta potilaan ennusteeseen on tutkittu Suomessa vain vähän, koska arvion perustana käytettyä tulosyytä ei yleensä kirjata strukturoituun muotoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulosyyhyn perustuvan potilasvirta-analyysin käyttökelpoisuutta hoidon tarpeen arvion onnistumisen seurannassa.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Sairaalan tuottavuustiedot johtamisen työkaluksi

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisemassa Hoitotoiminnan tuottavuus -tilastossa käytettävän mittausmenetelmän hyödynnettävyyttä yksittäisen sairaalan tuottavuuden mittaamisessa ja johtamisessa. Selvitimme, mitä virhelähteitä THL:n tuottavuustilastoon sisältyy Etelä-Karjalan keskussairaalan (EKKS) tapauksessa sekä miten tuottavuustietoja on hyödynnetty ja miten niitä voidaan hyödyntää EKKS:n johtamisessa.

Iiris Riippa, Tanja Kaarna, Markku Hupli, Timo Kärri

Uusi ruokavalion laadun mittari ravitsemusohjauksen tueksi

- Ravitsemusohjaus pohjautuu ravintoanamneesiin, jossa selvitetään potilaan nykyinen ruokavalio ja sen mahdolliset ongelmakohdat.

Johanna Mäkelä, Kirsi Laitinen

Terveysjournalismi kolmessa laajalevikkisessä sanomalehdessä

Tutkimuksessa selvitettiin kolmen laajalevikkisen suomalaisen sanomalehden harjoittamaa terveysjournalismia. Tavoitteena oli tutkia, miten terveysjournalismi jakautuu sanomalehdissä eri aihepiireihin ja onko se myönteisessä, kielteisessä vai neutraalissa hengessä kirjoitettua.

Juho Hurme, Risto Tuominen

Mitä pneumoniakuolleisuudelle on tapahtunut 2000-luvulla?

Pneumonia on yleinen tauti, johon arvioidaan Suomessa sairastuvan vuosittain 1,3 % aikuisista. Se on myös tärkeä kuolemansyy. Pneumoniakuolleisuuden luokittelussa otettiin vuosina 2005-06 käyttöön WHO:n suositus, joka rajoitti pneumonian käyttöä tilaston peruskuolemansyynä useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, miten pneumoniakuolleisuus on kehittynyt Suomessa 2000-08 ja miten tilastointikäytännön muutos on vaikuttanut pneumonian käyttöön peruskuolemansyynä.

Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Antti Sajantila, Outi Lyytikäinen, Ilmo Keskimäki

Työterveyslääkärin potilas käy myös terveyskeskuksessa, tosin harvoin

Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito on laajentunut merkittäväksi osaksi työikäisen väestön perusterveydenhuoltoa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kattavasti työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan ja miten yleisesti siellä asioivat potilaat käyttävät myös terveyskeskuksen palveluja.

Kari Mattila

Palvelujärjestelmätutkimuksella parempaan terveydenhuoltoon

- Palvelujärjestelmätutkimuksen tavoitteena on terveydenhuollon toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Päivi Rautava, Sanna Salanterä, Hans Helenius, Heile Tofferi

Onko erikoissairaanhoidolla roolia terveyden edistämisessä?

Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki vahvistaa terveyden edistämisen asemaa palvelujen järjestämisessä ja osana erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja. Tutkimuksessa selvitettiin sairaaloissa toteutettavan terveyden edistämisen nykytilaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta.

Sirpa Kotisaari, Timo Ståhl, Jaakko Herrala, Pirjo Lindfors