Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

Osaaminen koostuu taidoista, tiedoista ja asenteista, joita lääkäri käyttää työssään. Lääkärien osaamista on kuvattu malleilla, jotka vaihtelevat maittain ja organisaatioittain. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia osaamistarpeita suomalaiset lääkärit kokevat työssään ja miten koetut osaamistarpeet eroavat eri tehtävissä työskentelevillä lääkäreillä.

Topi Litmanen, Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä, Kristiina Patja

Aivovammojen aiheuttamat hoitokustannukset ja tuotannonmenetykset

Aivovammat edellyttävät monesti keskussairaalatasoista hoitoa ja ne johtavat usein potilaan jäämiseen pois työelämästä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa akuutin aivovamman takia hoidettujen potilaiden sairaalahoidon kustannuksia sekä arvioida työkyvyn menetyksestä aiheutuvia epäsuoria kustannuksia.

Petteri Joelsson, Olli Tenovuo, Risto Tuominen

Pitäisikö erikoislääkärin toimiluvan olla määräaikainen? Kokeneiden lääkärien näkemyksiä

Useissa maissa lääkärin täytyy uusia toimilupansa määrävuosin (resertifikaatio), mikä edellyttää täydennyskoulutukseen osallistumista. Suomessa tällaista käytäntöä ei ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri lääkäriryhmien suhtautumista toimiluvan määräaikaisuuteen sekä mahdollisen resertifikaation edellytyksiin.

Markku Sumanen, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Teppo Heikkilä, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Irma Virjo, Kari Mattila

Perusterveydenhuollon johtamista ja terveyskeskuslääkärien oman työn hallintaa on parannettava

Perusterveydenhuollon kehittämisen tärkeydestä ollaan maassamme varsin yksimielisiä. Vuonna 2007 säädettiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja 2008 vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuslääkärien työssä tapahtuneita muutoksia vuosina 2006-2010.

Harri Haimakainen, Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo

Miten videovälitteinen etäterveydenhuolto onnistuu?

Videoneuvottelutekniikkaa hyödynnetään edelleen vähän suomalaisessa terveydenhuollossa. Etäteknologian sovellusten käyttöönotto on monimutkainen ja haasteellinen prosessi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi erään suomalaisen etäterveydenhuoltohankkeen sovelluksista osa onnistui ja jäi pysyvään käyttöön, ja miksi osa epäonnistui.

Tiina Vuononvirta, Outi Kanste, Markku Timonen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Olavi Timonen, Kirsti Ylitalo, Anja Taanila

Systemaattisella laatutyöllä parannetaan valtimotautien ehkäisyä

Valtimotaudit ovat merkittävä syy suomalaisten kuolemiin ja alentuneeseen toimintakykyyn. Aktiivinen riskitekijöiden vähentäminen ja varhainen hoito ehkäisevät vakavia valtimotautitapahtumia. Artikkelissa kuvataan, miten systemaattinen laadun kehittäminen on vaikuttanut hoitotuloksiin perusterveydenhuollossa.

Klas Winell, Pertti Soveri, Kari Heikkinen, Mauri Paajanen, Susanna Satuli-Autere, Lasse Suominen, Hilkka Tirkkonen

Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee
Naiset ja nuoret kriittisempiä

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan.

Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030