Valtionosuusuudistus jakaa kunnat menestyjiin ja häviäjiin
Valtionosuusuudistuksen edetessä huoli sen vaikutuksista kunnallisten terveyspalvelujen laatuun ja ylipäätään terveydenhuollon asemaan kunnissa kasvaa. Päämääränä on kannustaa kuntia säästämään ja hidastaa niiden menojen kasvua, ja tässä myös uskotaan onnistuttavan. Koska uudistus kuitenkin koettelee monen pienen kunnan taloutta, se saattaa johtaa lukuisiin kuntaliitoksiin ajan mittaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet pienenevät lähes kaikissa kunnissa, tuntuvimmin köyhimmissä. Kunnasta itsestään riippuu, paikkaako se terveystoimen rahoitusvajetta yleisestä valtionosuudesta vai aletaanko palveluja supistaa. Kuntien epäillään karsivan menojaan ja kohdistavan säästötoimensa siten, että eniten joutuvat kärsimään jo muutenkin huonoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Valtionosuusmarkkojen uusjaon yhteydessä reivattaisiin myös muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi kansanterveyslain muutoksen arvioidaan purkavan terveydenhuollon kuntainliittoja.