Hallinnolliset tietojärjestelmät terveydenhuollossa

Tiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy keskeisesti tehokkaiden hallinnollisten tietojärjestelmien kehittäminen.

Tuomo Reina

Sisäiset lähetteet ja konsultaatiot kirjataan vaihtelevasti

Erikoissairaanhoidon tarve, työmäärä ja kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Markus Sane, Elise Kosunen, Raimo Puustinen

Työikäisten mielenterveyskuntoutus

Mielenterveyskuntoutus lääkinnällisenä kuntoutuksena sisältää monimuotoisia kuntoutuspalveluja lakisääteisestä psykoterapiakuntoutuksesta kurssimuotoiseen kuntoutustoimintaan.

Tanja Laukkala, Katinka Tuisku, Heidi Fransman, Helena Vorma

Lastentautien päivystyksen asiakkaat arvostavat tietoa ja mahdollisuutta osallistua hoitoon

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lastentautien päivystyksessä selvitettiin perheiden tyytyväisyyttä asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä analysoitiin vuosina 2011-2014 asiakastyytyväisyyden seurannassa käytössä olleita mittareita .

Merja Helminen, Merita Inki, Marika Järvinen, Marjo Virkki

Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Korvaushoito on kaikissa Pohjoismaissa kiinteä osa kansallisia huumehoitojärjestelmiä.

Jani Selin, Riikka Perälä, Kerstin Stenius, Airi Partanen, Pia Rosenqvist, Hannu Alho

Mitä kustannusvaikuttavuusanalyysit kertovat tupakasta vieroituksen terveysvaikutuksista?

Tupakasta vieroitus on kliinisesti vaikuttava interventio ja vieroituslääkkeiden käyttö kustannusvaikuttavuudeltaan parhaita toimenpiteitä terveydenhuollossa. Kuitenkin vain 15 % lopettajista käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja vain 2 % lääkärin määräämää lääkettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata keskeiset tulokset varenikliinin kustannusvaikuttavuutta erilaisissa suomalaisissa potilasryhmissä selvittäneistä tutkimuksista ja arvioida niiden perusteella tupakasta vieroitukseen liittyviä kliinisiä hyötyjä.

Mikko Puhakka, Kari Linden, Jarmo Hahl, Heikki Ekroos

Yleislääkärin rooli nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa

Nuoria hoidetaan ja tuetaan moniammatillisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja muissa palvelujärjestelmissä.

Elina Hermanson, Silja Kosola, Marjo Kuortti, Henna Haravuori

Rahapeliongelmaisten hoito on vielä hajanaista

Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palvelujen tarjonta on toistaiseksi ollut Suomessa hajanaista. Rahapelihaittojen hoitoon ovat keskittyneet lähinnä järjestöt, ja jonkin verran hoitoa on tuotettu myös osana päihdepalveluja.

Sari Castrén, Anne H. Salonen, Tuuli Lahti, Hannu Alho

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa

Uniapnean CPAP-hoito aloitetaan ja sen toteutumista seurataan yleensä erikoissairaanhoidossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella CPAP-laitetta käyttävien uniapneapotilaiden hoidon seuranta on siirtynyt erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin vuodesta 2005 alkaen. Selvitimme, miten seurannan siirtäminen on onnistunut.

Pirkko Brander, Juho Lehto, Virpi Kunnas-Vaikkinen, Jari Kämäräinen, Ulla Veteläsuo, Anne Pietinalho

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002-2013

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina 2002-2013.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Olli Pietiläinen, Jouni Lahti, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Vanhusten hoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano kannustaa kuntia purkamaan laitoshoitoa säästösyistä. Porvoon kaupunki tehosti kotihoidon geriatrista osaamista ja lisäsi lääkäreiden tavoitettavuutta puhelimitse ympärivuorokautiseksi. Uudistus purki laitoshoidon jonot ja vähensi terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon käyttöä säästäen kaupungille 1,2 miljoonaa euroa pelkästään vuoden 2013 aikana. Selvitimme uudistuksen vaikutukset kotihoidon laatuun.

Harriet Finne-Soveri, Matti Mäkelä, Anja Noro, Pia Nurme, Soili Partanen

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä.

Jukka Vänskä, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014

Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia.

Suvi Vainiomäki, Hannele Hyppönen, Johanna Kaipio, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Tinja Lääveri

Kansallisen rekisteritutkimuksen lupamenettelyn sujuvuus - esimerkkinä diabeteksen Käypä hoito -suosituksen toteutuminen

Suomessa on pitkään kerätty maanlaajuisesti sähköisiä rekisteritietoja, mutta potilastietojärjestelmien sekä kansallisten rekistereiden käytöstä hoitojen vaikuttavuuden arviointiin on vähän kokemusta. Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään diabeteksen Käypä hoito -suosituksen toteutumista ja potilastietojärjestelmien sekä rekisterien tietojen käyttöä näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimukseen vaadittu lupamenettely.

Anu Sulamaa, Tuire Prami, Raija Sipilä, Miika Linna, Jarmo Hahl, Tatu Miettinen, Elli Leppä, Jari Haukka, Jaakko Tuomilehto, Hannes Enlund, Leo Niskanen, Pasi Korhonen

Kuntien väliset erot sairastavuudessa- THL:n sairastavuusindeksin tuloksia

Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Itä- ja Pohjois-Suomessa väestön sairastavuus on keskimäärin suurempaa kuin maan lounaisosissa. Tietoa väestön terveydestä kunnittain ja sairausryhmittäin on kuitenkin niukasti. THL:n sairastavuusindeksi on kehitetty kuvaamaan väestön sairastavuuden alue-eroja ja se tarjoaa kunnille välineen arvioida omaa sairaustaakkaansa ja paikantaa terveystyön tehostamisen tarpeita.

Petteri Sipilä, Suvi Parikka, Tommi Härkänen, Teppo Juntunen, Timo Koskela, Tuija Martelin, Seppo Koskinen

Masennus on hoidettavissa työterveyshuollossa

Masennuksen hoitoon on viime vuosien aikana kohdistunut suurta mielenkiintoa, koska masennuksesta on tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairaus. Masennuksen hoitoon on vaikuttavia keinoja, mutta lääkehoitoa ei ole käytetty riittävän tehokkaasti ja psykoterapiaa ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Työterveyshuollon tekemä masennuksen seulonta, hoito, seuranta ja työkyvyn varmistaminen ovat avainasemassa, koska työterveyshuolto tavoittaa Suomessa lähes jokaisen työssäkäyvän.

Erkki T. Kaila, Jyrki Varjonen, Timo Leino

HALO-suositusten käyttöönoton seurannassa on haasteita

HALO-ohjelmassa arvioidaan hoito- ja diagnostisia menetelmiä. Vuoteen 2013 mennessä oli annettu 51 suositusta liikennevalomallin mukaisesti: 16 vihreää, 27 keltaista ja 8 punaista.

Tuija S. Ikonen, Hanna Rautiainen, Pirjo Räsänen, Sinikka Sihvo, Risto P. Roine

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla.

Heli Tuppurainen, Päivi Kivistö, Eila Repo-Tiihonen, Jari Tiihonen

Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Kela maksaa sairauspäivärahaa hoitoon jonottamisen ajalta, kun potilas ei kykene työtehtäviinsä. Leikkausjonojen aikaiset sairauspäivärahat ovat olleet usein esillä julkisuudessa, kun on keskusteltu terveydenhuollon riittämättömistä taloudellisista kannusteista nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck