Yhden pysähdyksen kirurgia nivustyräleikkauksissa

Potilasvirtojen tarkoituksenmukainen ohjaus ja resurssien oikea kohdentaminen on tärkeä osa erikoissairaanhoidon suunnittelua. Kustannustehokkuutensa vuoksi maailmalla yleistyy niin sanottu yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery), jossa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Menetelmän toimivuudesta ja potilaiden tyytyväisyydestä on näyttöä. Hyvä lähete ja riittävät esitiedot ovat avainasemassa toiminnan onnistumiseksi.

Jaana Vironen, Ilkka Kunnamo

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja

Kohdunkaulan syöpiä ehkäisevää seulontaohjelmaa on toteutettu Suomessa 50 vuotta. Seulonnalla on voitu ajan mittaan estää neljä viidestä kohdunkaulan syövästä. Vaikutus on johtunut suurimmaksi osaksi seulontaohjelmasta. Ohjelman toteutumisessa on aiemmin havaittu melko suuria alueellisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko erot pienentyneet 2000-luvulla.

Ahti Anttila, Tero Näveri, Tytti Sarkeala

Etähoito sopii osalle lastentautien päivystyspotilaista

Telelääketiedettä on pitkään hyödynnetty tilanteissa, joissa syrjäseutujen hoitopalveluja täydennetään etänä toimitetuilla erikoislääkärien konsultaatiopalveluilla. On tuotettu palveluita, joita ei ilman etälääketieteen tekniikoita lainkaan olisi olemassa tai ne olisivat kohtuuttoman kalliita. Tekniikan kehittyessä etäkontakti on kehittynyt sekä lääkärin että potilaan kannalta siinä määrin luontevaksi, että voidaan kysyä, saataisiinko telelääketieteestä apua tavanomaisiin palveluiden ja potilaiden kohtaanto-ongelmiin. Lastentautien päivystysten ongelmia ovat infektioepidemioiden aiheuttamat päivystysten kuormitusvaihtelu, pienten synnytyssairaaloiden pediatripäivystysten matala kuormitusaste sekä erikoislääkärien osa-aikaiset työsuhteet, kertyminen suurimpiin kaupunkeihin ja sijoittuminen päivystysvelvollisuuden ulkopuolelle yksityissektorille.

Kimmo Mattila, Jonas Bondestam, Eija Isolahti, Eero Jokinen, Briitta Klemetti, Kirsti Knaapi, Janne Kuloheimo, Eero Rahiala, Jarmo Raiman, Risto Sarala, Jari Petäjä

Työikäisten aivoinfarktipotilaiden lääkinnällinen kuntoutus pääkaupunkiseudulla

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yleisiä ja ne kuormittavat merkittävästi sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Kuntoutuksen avulla voidaan parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa työikäisten aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksesta ja siihen ohjautumisesta. Tarkastelun kohteeksi on valittu yleisimmät lääkinnällisen kuntoutuksen muodot eli neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia.

Jenni Uimonen, Erja Poutiainen, Satu Mustanoja

Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät

Tutkimusten perusteella suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä terveyskeskuksissa saamaansa hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaaseen, lääkäriin ja terveyskeskukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, miten hyödylliseksi potilas kokee vastaanottokäynnin välittömästi sen jälkeen.

Veera Kangaspunta, Tuomas Koskela, Erkki Soini, Olli-Pekka Ryynänen

Ensikokemuksia e-reseptin käytöstä perusterveydenhuollossa

Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti on nyt käytössä koko julkisessa terveydenhuollossa ja sen käyttö laajenee vuonna 2014 myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Kansainvälisesti arvioiden sähköisen lääkemääräyksen kehitys ja käyttöönotto ovat edenneet Suomessa verkkaisesti, ja lisäksi Reseptikeskuksen tekniset sekä toiminnalliset ratkaisut eroavat muiden maiden järjestelmistä.

Eija Kivekäs, Hanna Kuusisto, Hannes Enlund, Kaija Saranto

Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan

Noin 1,7 miljoonaa työntekijää (80 % kaikista palkansaajista) on työnantajan kustantaman työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä. Tämän on katsottu aiheuttavan eriarvoisuutta terveyspalvelujen saatavuudessa väestöryhmien välille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tarjontaa ja käyttöä suurissa kaupungeissa.

Kimmo Räsänen, Jarmo Heikkinen, Markku Myllykangas

Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012

Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty 25-74-vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia.

Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen, Erkki Vartiainen

Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus Suomessa

Keuhkoahtaumatautipotilaiden kuntoutus välittömästi sairaalahoitoa vaatineen pahenemisvaiheen jälkeen parantaa potilaan vointia, ehkäisee uusia pahenemisvaiheita ja vähentää kuolleisuutta. Tutkimusnäytön lisäksi päätelmää tukee käytännön kokemus Porvoon sairaalan kuntoutusmallista. Myös kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta on tutkittu jonkin verran, ei kuitenkaan Suomessa.

Anna-Mari Viita, Jarmo Hahl, Heikki Ekroos

EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito korvaavalla opioidilääkityksellä on laajentunut Suomessa 2000-luvulla. Hoitoa säätelevässä STM:n asetuksessa 33/2008 on kuntouttavan korvaushoidon rinnalle ylläpitohoidon sijaan määritelty haittoja vähentävä korvaushoito sekä mahdollistettu apteekkisopimukseen perustuva lääkejakelu. Hoitoa toteutetaan päihdehoitoon erikoistuneiden yksiköiden lisäksi terveyskeskuksissa.

Airi Partanen, Helena Vorma, Hannu Alho, Anna Leppo

Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa

Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta. Sairaalahoitoa katsotaan voitavan vähentää vasta, kun sen tilalle on kehitetty monimuotoista avohoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot pitkiä. Artikkelissa kuvataan sairaanhoitopiirin toteuttamaa uudistusta, jossa sairaalan vuodeosasto muutettiin tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi, sekä ensivaiheen kokemuksia sen vaikutuksista potilaiden hoitoon ja palvelujärjestelmän toimintaan.

Ulla Saxén, Marko Lampela, Teemu Elo, Minna Nevalainen, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Jyrki Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030