Kuntoutusosaston perustamisen vaikutus lonkkamurtumapotilaiden hoitotuloksiin

Lonkkamurtumakuntoutuksen keskittämisen hyödyistä vallitsee yleinen konsensus. Lahden kaupunginsairaalan perustettiin vuonna 2006 moniammatillinen ortopedinen kuntoutusosasto. Selvitimme tämän toiminnan vaikutusta potilaiden odotusaikaan keskussairaalasta jatkohoitoon ja kuntoutettavien ennusteeseen PERFECT-aineiston indikaattorien avulla. Vertailualueiksi valittiin Päijät-Hämeen muut kunnat sekä muun Suomen alue.

Markku Hakala, Antti Malmivaara, Janne Eskelinen, Ulla Toivonen, Jussi Haapala, Merja Valjakka-Heimola, Marja Mikkelsson, Unto Häkkinen

Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä.

Tuomas Brinck, Tim Söderlund, Jarkko Pajarinen, Kirsi Willa, Lauri Handolin

Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien ohjaaminen palkitsee

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ydin opiskellaan kentän sopimuskoulutuspaikoissa kouluttajalääkärien ohjauksessa. Kouluttajalääkärit vastaavat yliopistollisen opetussuunnitelman toteutumisesta antamalla erikoistuville lääkäreille henkilökohtaista ohjausta kaksi tuntia viikossa, arvioimalla oppimisen etenemistä erikoistujan kanssa puolivuosittain sekä tukemalla toimipaikkaa koulutuksen järjestelyissä. Yliopistot järjestävät kouluttajille pedagogista koulutusta, jonka kehittämiseksi selvitimme heidän kokemuksiaan ohjaamistyöstä ja näkemyksiään sen tulevaisuudesta.

Leena Ala-Mursula, Ritva Horppu, Jarmo Heikkinen, Marianne Rytkönen, Kati Utriainen, Soile Jungewelter, Virpi Liukkonen, Kimmo Räsänen

Selkäsairauksista johtuva eläkkeelle siirtyminen puolittui 1990-2010

Länsimaissa selkärangan sairaudet ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Kustannuksia syntyy taudinmäärityksestä, hoidosta ja kuntoutuksesta, mutta suurimmat kustannukset aiheutuvat työkyvyttömyydestä ja työstä poissaolosta johtuvista tuotannon menetyksistä.

Timo Pohjolainen, Tom Asklöf, Hannu Kautiainen, Maija Haanpää, Salme Järvenpää, Ilkka Kiviranta

Nuorten ostopalvelupsykoterapiat - mitä ostetaan ja kenelle

Sairaanhoitopiirien ja kuntien yksityissektorilta ostamien psykoterapioiden määrästä ja laadullisista piirteistä ei toistaiseksi ole ollut saatavilla systemaattista tietoa, vaikka psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto ja psykoterapiapalveluja ostetaan enenevässä määrin. Nuorten psykoterapiat poikkeavat aikuisten psykoterapioista mm. siten, että niihin yhdistetään usein vanhempien tukikäyntejä tai perheen yhteisiä käyntejä. Selvitimme HYKS Nuorisopsykiatrian klinikkaryhmän psykoterapeuttisten ostopalveluiden piirteitä ja kehittämisalueita.

Vera Gergov, Nina Lindberg, Veli-Matti Tainio, Mauri Marttunen

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset keskittyvät pienelle osalle väestöstä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mistä asiakasryhmistä paljon palveluita käyttävät asiakkaat muodostuvat. Lisäksi selvitettiin, miten heidän ja muun väestön palvelujen käyttö poikkeavat toisistaan. Artikkelissa pohditaan tulosten merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteelle ja sen uudistamiselle.

Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983-2009

Raskaudenkeskeytysten määrä on vuodesta 1983 vähentynyt, mutta toistuvien keskeytysten osuus kasvanut. Vuonna 2012 lähes 37 %:lle keskeytyspotilaista oli tehty aiempi raskaudenkeskeytys.

Anna Heino, Mika Gissler

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom, Marja Airaksinen

Ripeästi selvitetty Yersinia pseudotuberculosis O:1 -epidemia
Reaktiivinen artriitti oletettua yleisempi

Kainuussa todettiin kesällä 2008 Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin serotyypin O:1 aiheuttama gastroenteriittiepidemia. Artikkelissa kuvataan, miten infektion aiheuttaja jäljitettiin ja millaisia reaktiivisia ilmentymiä infektioon sairastuneilla esiintyi.

Mikko Vasala, Saija Hallanvuo, Pekka Ruuska, Riitta Suokas, Anja Siitonen, Markku Hakala

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Lääkärien palkkaaminen työvoimaa välittäviltä yrityksiltä eli ns. vuokralääkärien käyttö yleistyi terveyskeskuksissa 2000-luvun alussa. Vuokralääkärit kokevat työmuotonsa joustavaksi, mutta heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan tiedetään vain vähän. Tutkimuksessa verrataan terveyskeskuksissa työskentelevien vuokralääkärien ja kunnan palkkaamien lääkärien työn luonnetta sekä heidän kokemuksiaan työkuormituksesta, voimavaratekijöistä ja hyvinvoinnista.

Laura Pekkarinen, Tarja Heponiemi, Riikka Lämsä, Jukka Vänskä, Anu Mustakari, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Riitta Sauni, Kirsi Niiranen, Pirjo Manninen, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Kimmo Räsänen

Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä

Erikokoisten ja eri tavoilla toimintansa järjestävien synnytysyksiköiden kustannuksista Suomessa on esitetty arvioita, mutta varsinaisia kustannuslaskelmia synnytystoiminnasta ei ole tehty.

Anna-Maija Tapper, Markus Pelttari, Petri Moisio, Jari Sjöberg, Mika Nuutila, Asko Saari, Jari Petäjä, Martti Ämmälä

Akuuttityöryhmä tehosti nuorisopsykiatrista avohoitoa Satakunnassa

Valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan psykiatristen avohoitopalvelujen kehittämistä.

Max Karukivi, Anna Mäkelä, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet

Nuorison energiajuomien käytöstä ja niiden mahdollisista haitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Tietoa haitoista on kuitenkin ollut vähän. Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, jotka sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinin tiedetään aiheuttavan useita oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Puolen litran pullo energiajuomaa sisältää noin 165 mg kofeiinia, joka on yli puolet enemmän kuin isossa kahvikupillisessa. Tutkimme energiajuomien käytön yleisyyttä nuorilla ja sen yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin.

Heini Huhtinen, Arja Rimpelä

Äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti

Tutkimuksessa selvitetään äitiysneuvolatyön järjestämistapoja, henkilöstön koulutusta ja työnkuvaa sekä toiminnan johtamista ja päätöksentekoa erikokoisissa Suomen kunnissa vuonna 2008.

Eija Raussi-Lehto, Mika Gissler, Antti Rämö, Reija Klemetti, Elina Hemminki

Perustellut ammattitautiepäilyt ilmoitettava aina

Kaikkien lääkärien velvollisuus on ilmoittaa perustellut ammattitautiepäilyt työsuojeluviranomaiselle.

Kimmo Räsänen

Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen takkuaa yhä

Sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu terveyskeskuksissa käyttöön aiemmin kuin erikoissairaanhoidossa. Nyt kun järjestelmät kattavat koko julkisen terveydenhuollon, voisi olettaa tiedonkulun erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin parantuneen.

Irma Virjo, Kari Mäkelä, Juhani Aho, Pentti Kalliola, Harri Kurunmäki, Leena Uusitalo, Markku Valli, Suvi Ylinen

Hyvät kokemukset terveyskeskustyöstä ohjaavat erikoistumaan yleislääketieteeseen

Perusterveydenhuollossa on edelleen pulaa yleislääketieteen erikoislääkäreistä, vaikka alalle erikoistuvien määrä on suuri. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin syitä yleislääketieteen erikoisalan valintaan.

Marja Aira, Päivi Meriranta, Pekka Mäntyselkä

Erikoistuvien lääkärien johtamiskoulutus Tampereen yliopistossa

Lääkärit tarvitsevat kliinisen osaamisen lisäksi entistä monipuolisempia johtamistaitoja.

Heli Parviainen, Elina Viitanen, Esa Leinonen, Kati Hakkarainen, Sari Orhanen, Kari Mattila

Haasteet vastasyntyneiden sydänlasten siirtokuljetuksissa

Välitöntä tutkimusta ja hoitoa vaativa sydänvika todetaan yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä. Suomessa lasten sydänvikojen leikkaushoito on keskitetty HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan Helsinkiin. Potilassiirrot ovat lähettävän sairaalaan vastuulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kriittisessä tilassa olevien vastasyntyneiden sydänpotilaiden sairaalakuljetusten haasteita vuonna 2008 sekä lasten vointia siirron jälkeen.

Liisa Rovamo, Olli Pitkänen, Pauli Haapsaari, Pia Simon, Heikki Sairanen, Paula Rautiainen, Pertti Suominen