Terveyskioskikokeilut - jotain uutta, jotain vanhaa

Terveyskioski on perusterveydenhuollon palvelu, jossa hoitajavastaanotto on sijoitettu kauppakeskukseen. Toiminnan tavoitteena on terveyden edistäminen. Kuka tahansa voi ilman ajanvarausta ja maksutta saada ehkäiseviä palveluja sekä pieniä hoitoja. Ensimmäiset terveyskioskikokeilut aloitettiin vuonna 2009 Ylöjärvellä ja 2010 Lahdessa. Niiden toimintaa on arvioitu erikseen, mutta keskinäistä vertailua ei ollut tehty. Arvioimme terveyskioskin roolia perusterveydenhuollossa näiden kahden tapausesimerkin valossa.

Anna-Aurora Kork, Elise Kosunen, Arja Rimpelä, Jarmo Vakkuri

Lääkärien kokemukset näyttöön perustuvan lääketieteen opetuksen riittävyydestä peruskoulutuksessa

Tiedon hakeminen ja arviointi on lääkärin perustaito, jonka kehittäminen kuuluu koulutuksen keskeisiin tavoitteisiin. Näyttöön perustuva lääketiede pyrkii yhdistämään parhaimman saatavilla olevan tiedon, kliinisen taidon ja kokemuksen potilaan ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Selvitimme vuosina 1967-2006 valmistuneiden lääkärien kokemuksia näyttöön perustuvan lääketieteen ja sen menetelmien opetuksen riittävyydestä peruskoulutuksessa.

Pentti Nieminen, Harri Silvola, Marjukka Mäkelä, Timo Kauppila, Harri Sintonen

Vaikuttavuustutkimus lääketaloustieteessä

Lääketaloustieteessä tarkastellaan lääkkeitä ja lääkehuoltoa laaja-alaisesti talous- ja terveystaloustieteen sekä terveydenhuollon menetelmäarvioinnin teorioita, käsitteitä, tutkimustapaa ja menetelmiä soveltaen.

Marja Blom, Kalle Aaltonen

Erva-alueiden rooli vahvistuu HALO-yhteistyössä

HALO-puheenjohtajisto ja Finohta ovat valmistelleet erityisvastuualueiden roolin vahvistamista terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa.

Aino-Liisa Oukka

Keuhkokuumeen aiheuttama sairaalahoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa

Keuhkokuume on tavallinen, usein sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka yleistyy iän myötä. Suomen väestö vanhenee nopeasti, joten arvio keuhkokuumeen sairaalahoidon tarpeesta tulevaisuudessa olisi hyödyllinen suunniteltaessa terveydenhoidon voimavarojen käyttöä.

Heikki Koskela

Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistäminen

Terveydenhuollossa on määrätietoisesti kehitettävä hoidon arkivaikuttavuuden arviointia. Vain siten taataan rajallisten resurssien käyttö hoitomuotoihin, joista todella on hyötyä.

Antti Malmivaara, Risto P. Roine

Terveydenhuollon taloudellinen arviointi

Taloudellisen arvioinnin avulla tutkitaan terveydenhuollon tehokkuutta tavoitteena tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Pirjo Räsänen, Harri Sintonen

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Laatupainotetuista lisäelinvuosista (QALY) on tullut tärkein yhteismitallinen terveydenhuollon vaikuttavuuden mittari.

Harri Sintonen

Ikääntyvä Down-henkilö saa hyvää hoitoa kotikunnassaan

Kehitysvammapalvelut elävät murrosvaihetta ja kehitysvammaisten lääkäripalvelut ovat osassa maata siirtyneet erityishuoltopiireiltä kokonaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Downin oireyhtymään liittyy ennenaikainen vanheneminen muistisairauksineen. Tavoitteena oli selvittää, miten palvelujärjestelmä vastaa dementoituvien Down-aikuisten tarpeisiin.

Maria Arvio, Mari Ajasto, Jorma Koskinen, Liseli Louhiala

Lääkärien suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin vuonna 2012

Lääkäriliitto on selvittänyt lääkärien asenteita vaihtoehtohoitoja kohtaan laajoilla poikkileikkaus­tutkimuksilla vuosina 1988 ja 1995. Tämän vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaislääkärien nykyisiä asenteita sekä niiden mahdollisia muutoksia edellisiin tutkimuksiin verrattuna.

Arttu Ilmanen, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen, Harri Vertio, Lauri Vuorenkoski

Potilastietojärjestelmien hyödyt esiin

Käyttäjien tyytyväisyys tai tyytymättömyys ei kerro koko totuutta potilastietojärjestelmien hyödyistä.

Kari Harno

Erikoissairaanhoidossa etähoidettu potilas on tyytyväinen

Olemme aiemmin kuvanneet etähoitomallin, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse julkisessa erikoissairaanhoidossa ilman perinteistä ensikäyntiä. Kansainvälisten havaintojen mukaan potilaat eivät niinkään toivo vastaanottoaikaa, vaan tietoa siitä, mikä heitä vaivaa ja voidaanko oiretta hoitaa. Potilaiden on todettu olevan tyytyväisiä puhelimitse annettuun etähoitoon, mutta Suomessa tätä ei ole tutkittu.

Hanna Kuusisto, Tapani Keränen, Kalevi Oksanen, Kaija Saranto

HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä

Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli 2009 -suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielen­terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitusmalleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia.

Raija Kontio, Maili Malin, Grigori Joffe, Marjut Vastamäki, Kristian Wahlbeck

Traumatiimin simulaatiokoulutuksesta myönteisiä kokemuksia

Tietokonepohjaista potilassimulaattoria käyttävä koulutus on vakiinnuttanut asemansa Keski-Suomen keskussairaalassa päivystysalueen moniammatillisen traumatiimin täydennyskoulutuksena. Kansainvälisten tutkimusten mukaan simulaatiokoulutuksella on myönteisiä vaikutuksia traumatiimin toimintaan, mutta Suomessa asiaa ei ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää traumatiimin simulaatiokoulutukseen osallistuneiden lääkärien ja hoitajien kokemuksia harjoittelusta sekä sen vaikutuksista heidän tietotaitoonsa ja tiimin toimintaan.

Eerika Rosqvist, Seppo Lauritsalo

Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä

Työssä kuntoutumista tukemaan on kehitetty osa-aikaisia työjärjestelyjä, joissa henkilön työkyvyn alenema on otettu huomioon. Esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita osasairausvapaaseen ­liittyvissä järjestelyissä, mutta heidän tehtäväkenttäänsä ei juuri ole tutkittu.

Katja Ryynänen, Johanna Kausto, Leena Ala-Mursula, Mervi Hasu, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Lähetepotilaiden etähoito erikoissairaanhoidossa onnistuu

Erikoissairaanhoidon lääkäripula ja kolmen kuukauden hoitotakuu ovat johtaneet mahdottomaan yhtälöön. Ongelmaa on yritetty ratkaista mm. ostopalvelulääkärien ja iltaisin tehtävän lisätyön avulla. Perusterveydenhuollossa on onnistuttu vähentämään lääkärikäyntien tarvetta puhelinneuvonnalla, mutta erikoissairaanhoidossa tällaisesta toiminnasta on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian poliklinikalla otettiin elokuussa 2010 käyttöön etähoitomalli, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse ilman vastaanottokäyntiä. Neurologian yksikössä oli tuolloin lääkärivaje ja tarkoituksena oli selvittää, voidaanko etähoidon avulla pysyä hoitotakuussa käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Hanna Kuusisto, Markku Järvinen, Kaija Saranto

Väestövastuusta listautumismalliin Vantaalla

Vantaan listautumismallissa on tavoitteena tarjota omalääkäri ensisijaisesti iäkkäille, pitkäaikaissairaille ja paljon terveyspalveluja käyttäville potilaille. Listautumiskriteereiksi sovittiin 1) pitkäaikaissairaus pysyvänä diagnoosina, 2) vähintään 7 käyntiä lääkärin vastaanotolla kahden edellisen vuoden aikana tai 3) vähintään 75 vuoden ikä. Tässä tutkimuksessa kuvataan Vantaan listautumismalli sekä verrataan listautumiskriteerit täyttäviä potilaita väestövastuujärjestelmän mukaisen perusvastuuväestön potilaisiin.

Sirkku Vuorma, Tuomas Koskela

Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta?

Jatkuva nikotiinialtistus aiheuttaa aivoissa neuroadaptaatiota, joka johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin.

Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen, Jaakko Kaprio

Näin tuen tupakoinnin lopettamista

Perusterveydenhuollon on tarjottava kaikille tupakoijille apua tupakoinnin lopettamiseen.

Klas Winell, Marja Aira, Sirkku Vilkman