Liukenevat itselujittuvat maitohappolevyt reiden alaosan kokeellisten murtumien kiinnittäjinä

Väitöskirjatyö on osa laajaa tutkimussarjaa, joka koostuu liukenevien kiinnitysvälineiden kokeellisista ja kliinisistä sovelluksista. Liukenevia kiinnittimiä kehitettäessä ei ole tarkoitus suoraan kopioida metallikiinnittimien malleja ja teknisiä ratkaisuja vaan luoda aivan uusia kiinnitystapoja, koska kiinnittimiä ei tarvitse uudessa leikkauksessa poistaa kehosta.

Kari Koskikare

Niskaoireiset toimistotyöntekijät hyötyvät lyhytjaksoisesta kuntoutuskurssista

Tutkimuksessa arvioitiin kahden liikuntapainotteisen kuntoutuskurssin vaikuttavuutta ja etsittiin sitä selittäviä tekijöitä. Osallistujat olivat otos niskaoireisista naistoimistotyöntekijöistä. He olivat terveydentilaa kartoittaneessa kyselylomakkeessa ilmoittaneet kärsivänsä työhön liittyvistä niskaoireista, heillä ei ollut fyysistä harjoittelua rajoittavia sairauksia ja he kokivat tarvitsevansa kuntoutusta. Naiset satunnaistettiin kahta erilaista fyysistä harjoittelua noudattavalle lyhytjaksoiselle (5+3+3 vrk) varhaiskuntoutuskurssille.

Katariina Hinkka

Lasimainen hiili luun korvausmateriaalina

Luusiirteet ja niiden korvaajina käytetyt synteettiset materiaalit eivät ole lujuusominaisuuksiltaan ihanteellisia. Ne ovat joko liian heikkoja tai ollessaan riittävän lujia, ne ovat liian jäykkiä, mikä aiheuttaa käytössä haitallista kuormituskadoksi kutsuttua ympäröivän luun hohkaantumista. Lasimainen hiili tunnetaan kudosystävällisenä materiaalina. Lisäksi sen kuoriluun luokkaa oleva joustavuus nähtiin tutkimusta suunniteltaessa etuna. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voisiko huokoisella (huokoskoko 200-300 mikrometriä) lasimaisella hiilellä olla mahdollisuuksia täyttää niitä vaatimuksia, joita luun korvausmateriaalilta edellytetään.

Tapio Tarvainen

Psyykkisesti oireilevien kehitysvammaisten hoito

Psyykkisesti oireilevien kehitysvammaisten hoito on psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa koettu hyvin vaativaksi. Myöskään erityishuoltopiireissä ei ole resurssoitu heidän hoitoonsa riittävästi. Toisin kuin esim. Englannissa kehitysvammapsykiatrialla ei Suomessa ole ollut vakiintunutta asemaa.

Seija Raitasuo

Doppler-kaikukuvaustutkimukset tavallisimmissa raskauskomplikaatioissa

Tutkimuksen päämääränä oli selvittää tavallisimpien raskauskomplikaatioiden ja raskaudenaikaisten sairauksien vaikutusta verivirtausarvoihin. Tutkimus koostuu kuudesta osajulkaisusta. Kaikkiaan tutkittiin 745 raskaana olevaa naista dopplerkaikukuvausta käyttäen. Valtaosa tutkimusta on tehty Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja osa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Peter Zimmermann

Lihaskudosvaurion diagnostiikka

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uusien menetelmien käyttökelpoisuutta lihaskudosvaurion toteamisessa. Akuutti luurankolihasvaurio syntyy useimmiten pitkittyneen tajuttomuuden aikana alkoholi- tai lääkemyrkytyksen yhteydessä tai kehon vammoja saaneelle potilaalle. Äärimmäinen lihasten rasittaminen saattaa aiheuttaa vaurion täysin terveessäkin lihaskudoksessa; harvinaiset lihaksen aineenvaihdunnan häiriöt puolestaan voivat altistaa lihaskudosvauriolle jo tavanomaisessa rasituksessa. Merkittävän lihaskudosvaurion toteaminen on tärkeää, sillä lihaksesta vapautuva myoglobiini voi saostua munuaisissa ja johtaa munuaisten toiminnan heikkenemiseen ja elektrolyyttihäiriön kautta jopa henkeä uhkaavaan sydämen rytmihäiriöön.

Mervi Löfberg

Skitsofreniaan liittyvät varhaiset sosiaaliset tekijät, komorbiditeetti ja diagnostiikka

Tutkimuksessa arvioitiin rekisterien skitsofreniadiagnoosien käyttökelpoisuutta tutkimustyöhön. Lisäksi tutkittiin skitsofrenian kehitykseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä sekä fyysisten sairauksien komorbiditeettia skitsofreniapotilailla ja muilla mielenterveyshäiriöpotilailla. Ensimmäisen tutkimusaineiston muodosti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (n = 11 017). Toisena aineistona oli sairaaloiden poistoilmoitusrekisterissä tai Kansaneläkelaitoksen rekistereissä skitsofreniadiagnoosin saaneita (n = 73).

Taru Mäkikyrö

Raskaan kestävyysharjoittelun aiheuttama ylirasitus

Väitöskirjatyöni tarkoituksena oli etsiä diagnostisia keinoja kuvantamaan urheilijoiden ylirasitustilan (aiemmin nimitetty ylikunnoksi) kehittymistä. Pääasiallisin tutkimuskohde oli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan muutosten mittaaminen erittäin raskaan, progressiivisesti lisääntyvän harjoitusrasituksen aikana (harjoittelututkimus).

A.L.T. Uusitalo-Koskinen

Familiaalinen hyperkolesterolemia Pohjois-Karjalan alueella

Sepelvaltimotaudin riski on erityisen suuri Pohjois-Karjalan alueella. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen korkean kolesterolitason tauti. Se on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa varhain alkavaan sepelvaltimotautiin. FH aiheutuu solujen LDL-reseptorigeenin mutaatiosta. Potilaiden seerumin kolesterolipitoisuus on noin 10-15 mmol/l. Aiemmin tutkimusryhmämme on löytänyt Pohjois-Karjalan alueelle tyypillisen FH:aa aiheuttavan mutaation (FH-North Karelia eli FH-NK). Päätimme selvittää FH-NK-mutaation alkuperän, taajuuden ja yhteyden sepelvaltimotautiin.

Alpo Vuorio

Bisfosfonaattien vaikutus kokeelliseen ateroskleroosiin

Ateroskleroosi on kehittyneen maailman yleisin sairaus ja sen aiheuttama sepelvaltimotauti tärkein kuolinsyy. Ateroskleroosin patogeneesissä valtimon endoteelin dysfunktio, kolesterolin ja kalsiumin kertyminen verisuonten seinämiin ja fagosytoivien solujen, kuten makrofagien, toiminta sekä vaahtosolumuodostus ovat keskeisiä tapahtumia. Vaikka dyslipidemioiden tehokkaalla lääkehoidolla voidaankin vähentää ateroskleroosin kehittymistä ja koronaarikuolleisuutta, on niiden rinnalle tarve kehittää hoitostrategioita, jotka eivät perustu vain seerumin kolesteroliarvojen korjaantumiseen vaan kohdistuvat myös suoraan valtimon seinämään.

Ritva Ylitalo

Katekoli-O-metyylitransferaasi-entsyymin inhibitio Parkinsonin taudin hoidossa

Levodopa on edelleen tehokkain oireenmukainen lääkeaine Parkinsonin taudin hoitoon. Ongelmana on kuitenkin levodopan runsas ja nopea perifeerinen metabolia ja siten sen lyhyt eliminaation puoliintumisaika plasmassa. Lisäksi Parkinsonin taudin edetessä levodopan vaikutusaika pyrkii lyhenemään ja Parkinsonin taudin oireet alkavat pahentua yhä aiemmin jo ennen seuraavaa lääkeannosta. Monien Parkinson-potilaiden kliininen vaste tulee kriittisesti riippuvaiseksi aivojen levodopa-tasosta, ja potilaille ilmaantuvat ns. end-of-dose-fluktuaatiot. Nämä seikat ovat johtaneet pyrkimykseen pidentää levodopan vaikutusaikaa.

Hanna Ruottinen

Tulehduksessa indusoituvan VAP-1 adheesiomolekyylin karakterisointi

Valkosolut vastaavat elimistömme puolustuksesta taudinaiheuttajia vastaan. Voidakseen toimia mahdollisimman tehokkaasti, ne kiertävät jatkuvasti elimistössä etsimässä eri taudinaiheuttajia. Mikäli valkosolut kohtaavat taudinaiheuttajan, ne tuhoavat sen. Useimmiten tämä toiminta on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, mutta joissakin tilanteissa valkosolut hyökkäävät elimistön omia elimiä vastaan ja näinollen ylläpitävät ja pahentavat tulehdusta.

Petri Bono

Autonominen neuropatia aikuistyypin diabeteksessa

Tutkimus on osa kuopiolaista vuonna 1979 alkanutta väestötutkimusta, jossa alkuvaiheessa tutkittiin 133 uutta aikuistyypin diabeetikkoa ja 144 verrokkihenkilöä. Autonominen hermosto vaikuttaa sisäelinten, sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan, ja neuropatia on näitä hermoja koskettava sairaus. Tutkimus kohdentui autonomisen neuropatian luonnollisen kulun selvittämiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla ja verrokkiväestöllä. Ensin tarkasteltiin autonomisen hermoston non-invasiivisten testitulosten mittausten vaihtelevuutta; seuraavaksi näillä testeillä kartoitettiin autonomisen neuropatian yleisyys ja sen esiintymiseen vaikuttavia riskitekijöitä; kolmanneksi selvitettiin autonomisen neuropatian osuutta sydän- ja verisuonisairauskuolemiin ja aivohalvauksiin; ja neljänneksi tutkittiin autonomisen ja somaattisen eli liike- ja tuntohermojen neuropatian yhteinen esiintyminen 10-vuoden seurannan aikana aikuistyypin diabeteksen toteamisesta ja verrokeilla.

Jari Töyry

Säärimurtumien tutkiminen ja hoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aikuispotilailla säärimurtuman kipsihoidon ja ydinnaulaushoidon tuloksia ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä sekä tutkia sitä, millaista tietoa magneettikuvauksella saadaan murtuneen säären pehmytkudoksista ja ydinontelosta kipsihoidon aikana.

Antti Kyrö

Levinneen melanooman hoito solunsalpaajan ja interferonin yhdistelmällä

Ihomelanooma on viime vuosina maailmanlaajuisesti yleistynyt nopeammin kuin minkään muun syövän. Suomessa todetaan vuosittain noin 500 uutta ihomelanoomaa eli tummasolusyöpää. Tärkein syy taudin lisääntymiseen on ihmisten altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Suurin osa tapauksista on varsin pinnallisia kasvaimia ja potilaat voidaan parantaa leikkaushoidolla. Levinneen melanooman hoitotulokset ovat kuitenkin edelleen melko vaatimattomat ja parempia hoitomuotoja tarvitaan. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli pyrkiä löytämään taudin käyttäytymistä ennustavia tekijöitä ja kehittää tehokkaampi yhdistelmähoito levinneeseen melanoomaan.

Marjo Hahka-Kemppinen

Geenipaikat Järvi-Hakola-Nasun taudille ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle

Järvi-Hakola-Nasun tauti (polykystinen lipomembranoosi osteodysplasia sekä sklerosoiva leukoenkefalopatia, PLO-SL) on harvinainen peittyvästi periytyvä dementia, johon liittyvät luuston kystat. Se johtaa kuolemaan noin 40 vuoden iässä. Tauti alkaa varhaisessa aikuisiässä psyykkisin oirein, esimerkiksi sosiaalisena estottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, sekä kivuilla ja murtumilla raajojen luissa.

Petra Pekkarinen

Oksidatiivinen stressi ja low-density-lipoproteiinin hapettuminen aikuistyypin diabetesta sairastavilla

Sepelvaltimotauti ja munuaistauti ovat aikuistyypin diabetesta sairastavilla merkittävästi yleisempiä kuin ei-diabeetikoilla. Hyperglykemian arvellaan olevan keskeisessä asemassa näiden komplikaatioiden synnyssä, mutta biokemiallisia mekanismeja, joilla komplikaatiot kehittyvät, ei kuitenkaan tunneta hyvin. Hyperglykemia voi aiheuttaa ns. vapaiden happiradikaalien lisääntynyttä muodostusta, mikä voi puolestaan johtaa proteiinien, lipidien ja nukleiinihappojen oksidaatioon, eli lisätä ns. oksidatiivista stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oksidatiivisen stressin ja low-density-lipoproteiinin (LDL) hapettumisen yhteyttä sepelvaltimotaudin ja munuaistaudin esiintymiseen aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Janne S. Leinonen

Mahasyövän ennustetekijöitä

Mahasyöpä on edelleen pahamaineinen sairaus, sillä diagnoosihetkellä tauti on usein levinnyt niin pitkälle, ettei parantavaa hoitoa ole. Potilaan 5-vuotisennuste tuumorin poistoleikkauksen jälkeenkin on suomalaisissa aineistoissa vain 20-45 %. Mahasyövän levinneisyyttä kuvaava TNM-luokitus on tärkein eloonjäämistä ennustava tekijä, mutta yksittäisen potilaan ennustetta voi sen avulla määrittää vain karkeasti. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus etsiä muita mahasyövän uusiutumiseen ja syöpäkuolemaan vaikuttavia tekijöitä histopatologian keinoin.

Leena Setälä

Muutokset sairaanhoidon porrastuksessa 1990-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on yhtäältä kuvata suomalaisten terveyskeskusten polikliinisen ja vuodeosastotoiminnan aktiivisuutta ja siinä 1990-luvun alkupuolella tapahtuneita muutoksia ja toisaalta tarkastella hoidon porrastuksessa ja terveydenhuollon kustannuksissa samaan aikaan tapahtuneita muutoksia ja näiden keskinäistä yhteyttä. Tutkimuksessa kuvataan tilannetta vuosina 1991 ja 1995. Aineistona ovat koko maan kunnat lukuun ottamatta Helsinkiä ja Ahvenanmaata sekä kuntia, joiden käyttämässä terveyskeskuksessa on oma erikoislääkärijohtoinen sairaala.

Antti Turunen

Aivoinfarktin jälkeiset emotionaaliset, kognitiiviset ja funktionaaliset seuraukset

Aivoverenkiertohäiriö on toiseksi yleisin yksittäinen dementian syy länsimaissa. Yleisin syy on Alzheimerin tauti, jonka aiheuttaja on epäselvä.

Tarja Pohjasvaara