Polvilumpion sijoiltaanmenovamma

Vuosien 1968-88 aikana hoidettiin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa 151 potilasta konservatiivisesti akuutin patellaluksaation vuoksi. Potilaista 100 jälkitarkastettiin vuosina 1994-95. Otoksessa oli 63 naista ja 37 miestä, keski-iän ollessa 23 vuotta (10-64 vuotta). Vamma oli syntynyt yleisimmin tavallisissa päivittäisissä toiminnoissa tai liikuntaharrastuksen parissa. Työ- ja liikennetapaturmat olivat harvinaisia. Vamman jälkeen ensiapupoliklinikalla sijoiltaanmeno reponoitiin tarvittaessa. Kaikille potilaille tehtiin polvinivelen punktio. Tämän jälkeen polvi immobilisoitiin joko pitkällä kipsihylsyllä (n = 60), takalastalla (n = 17) tai polviortoosilla/sidoksella (n = 23). Reluksaatio havaittiin 44 potilaalla ja lisäksi 19 potilasta kärsi subluksaatioista, polven kivuista ja turpoamisesta.

Heikki Mäenpää

Elämäntyytyväisyys terveyden ennustajana

Koettu elämäntyytyväisyys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. On pyritty selvittämään siihen liittyviä tekijöitä, mutta sen seurauksien tutkiminen on ollut vähäistä. Kuitenkin tiedämme, että koettu terveys ennustaa elinikää ja että ainakin vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun elämäntyytyväisyyden kykyä ennustaa kuolleisuutta ja psykiatrista sairastuvuutta. Jälkimmäisen indikaattoreina olivat psykiatrinen sairaalahoito, itsemurhakäyttäytyminen ja psykotrooppisten lääkkeiden käytön aloittaminen.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen

Puolustusjärjestelmää säätelevät molekyylit autoimmuniteetissä

Tutkimuksessa on tarkasteltu elimistön puolustusjärjestelmää säätelevien molekyylien toimintaa tilanteissa, joissa puolustusjärjestelmä alkaa tuhota elimistön omia rakenteita. Erityisesti on tutkittu näiden tekijöiden merkitystä insuliiniriippuvaisen sokeritaudin syntyyn liittyvissä tapahtumissa. Kokeellisten tutkimusten mallina on saarekeautoimmuniteetin kehittymisen aikana käytetty kahta hiiren umpieritysrauhasta, Langerhansin haimasaarekkeita ja kivestä. Kiveksen tiedetään olevan ns. immunologinen katvealue, jossa autoimmuunidiabeteksen synnylle välttämättömät T-solut eivät aktivoidu ja jossa haimasaarekesiirrännäiset selviytyvät verrattain pitkään säilyttäen insuliinituotantonsa ja täten pitäen sokeritautisten eläinten verensokeripitoisuuksia normaaleina.

Saara Sainio-Pöllänen

Vaikeasti hallittavan glaukooman kirurginen hoito Molteno-implantilla

Molteno-leikkauksessa glaukoomapotilaan silmään asetetaan kammionesteen ulosvirtausta lisäävä shuntti-implantti, joka koostuu avoimesta silikoniputkesta ja kammionestettä keräävästä PMMA-levystä. Keskeisimpänä ongelmana leikkauksen onnistumisen kannalta on joillakin potilailla Molteno-implantin levyn ympärille muodostuva tiivis arpikudos, joka läpäisee huonosti kammionestettä ja aiheuttaa silmänpaineen kohoamisen yli hoitotason.

Juha Välimäki

Elimistössä liukenevien kiinnittimien luotettavuus

Luumurtumien ja osteotomioiden hoitoon ei ole vielä pystytty kehittämään ihanteellista kiinnitintä. Metalliset kiinnittimet, kuten sauvat, vaijerit, ruuvit ja levyt ovat laajassa käytössä hohkaluumurtumien hoidossa. Luun kiinnitintä tarvitaan kuitenkin vain väliaikaisesti tukemaan paranevaa luuta, minkä vuoksi on kehitetty elimistössä liukeneva kiinnitin. Elimistössä liukenevat synteettiset ommelaineet, polyglykolihappo ja polymaitohappo, tulivat kliiniseen käyttöön 1970-luvulla. Professori Rokkanen HYKS:n kirurgian klinikasta ja professori Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ovat kehittäneet laajaan kliiniseen käyttöön päässeet kiinnitysvälineet ja -menetelmät tiettyjen hohkaluumurtumien hoitoon. Ensimmäisen suomalaisen nilkkamurtumilla tehdyn kliinisen tutkimuksen varhaistulokset julkaistiin vuonna 1985. Näiden kiinnittimien rutiininomaiseen käyttöön johtaneita hyviä tuloksia on saatu mm. nilkan ja radiuksen yläpään murtumissa ja peukalon netakarpaalinivelen kollateraaliligamentin kiinnityksessä sekä joissakin ylä- ja alaraajan hohkaluunmurtumissa ja osteotomioissa.

Kia Pelto-Vasenius

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma

Keratokonus eli sarveiskalvon kartiopullistuma on silmäsairaus, jossa tuntemattomasta syystä sarveiskalvo alkaa pullistua ulospäin keskiosistaan aiheuttaen hajataitteisuutta ja lopulta sarveiskalvon arpeutumista. Tauti ilmenee usein murrosiän jälkeen ja sen edetessä joudutaan turvautumaan sarveiskalvonsiirtoon. Keratokonus onkin Suomessa suurin yksittäinen sarveiskalvonsiirtojen aiheuttaja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että keratokonuksessa on vaurioita pintasolukerroksen alla olevassa tyvikalvossa sekä ns. Bowmanin kalvossa.

Antti Tuori

Beeta2-agonistien vaikutus autonomisen hermoston toimintaan lasten astmassa

Astmaa sairastavilla aikuisilla on todettu poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa: suurentunut parasympaattinen ja heikentynyt sympaattinen, beeta-adrenerginen säätövaikutus. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus astmaa sairastavilla aikuisilla ei ole rajoittunut pelkästään hengitysteihin, vaan sen on todettu myös yleistyvän ja heijastuvan mm. verenkierron säätelyyn. Tiedot autonomisen hermoston säätelystä lasten astmassa ovat kuitenkin olleet erittäin niukat ja ristiriitaiset.

Tuomas Jartti

LCHAD-puutoksen silmämuutokset ja muut kliinispatologiset piirteet

Rasvahappojen mitokondriaalisen beeta-oksidaation häiriöt ovat tärkeitä, usein imeväisikäisen menehtymiseen johtavia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia. Tällä hetkellä tunnetaan kaikkiaan 12 beeta-oksidaatiohäiriötä, joista maailmanlaajuisesti yleisin on MCAD-puutos (medium-chain acyl-CoA dehydrogenase). Suomelle ominainen beeta-oksidaatiohäiriö näyttää olevan LCHAD-puutos (long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase), jonka kliinistä kuvaa, tautiin liittyviä silmämuutoksia sekä histopatologisia ja neuropatologisia löydöksiä väitöskirjani käsittelee. Muiden beeta-oksidaatiohäiriöiden tavoin LCHAD-puutos on vaikea varhaislapsuudessa ilmenevä, peittyvästi periytyvä tauti. Se kuvattiin ensimmäisen kerran vajaa 10 vuotta sitten. Kaikilla Suomessa diagnosoiduilla potilailla taudin on aiheuttanut yksi yksittäinen pistemutaatio G1528C, LCHAD-geeni on paikannettu kromosomiin 2. Väitöskirjan potilasaineisto käsittää kaikki 28 maassamme diagnosoitua LCHAD-puutosta sairastavaa potilasta.

Tiina Tyni

Normaalin ja hibernoivan sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen kulutus

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää sydänlihaksen glukoosin ja rasvahappojen käyttöä ja sen säätelyä erityisesti hibernoivilla sydänlihasalueilla positroniemissiotomografian (PET) avulla. Sydänlihaksen hibernaatiolla eli "talviunella" on tarkoitettu kroonisesti hapenpuutteista, mutta elossa olevaa sydänlihasta, jonka pumppauskyky on alueellisesti heikentynyt. Hibernaatioalueen funktio voi korjaantua revaskularisaation jälkeen. Tutkimukseen otettiin 38 sepelvaltimotautipotilasta, joista 14:llä oli yksi pääsuoni täysin tukossa ja sen suonittamalla alueella krooninen seinämäliikehäiriö, mutta ei aiempaa sydäninfarktia. Kahdeksalla potilaalla oli tyypin II diabetes. Kontrolliryhmässä oli 9 tervettä henkilöä. PET-tutkimukset tehtiin leimatulla glukoosianalogilla ([18F]FDG) ja rasvahapolla ([18F]FTHA). Sydänlihaksen alueellinen verenvirtaus mitattiin radioaktiivisella vedellä ([15O]H2O). Seinämäliikehäiriön korjaantuminen varmistettiin revaskularisaation jälkeen ultraäänitutkimuksella.

Maija Mäki

Lasten kuuloviat todetaan myöhään

Lieväkin kuulonalenema voi haitata lapsen puheen ja kielen kehitystä. Niinpä tavoitteeksi on kansainvälisesti asetettu kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloitus puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi monissa länsimaissa on käynnistetty alle kouluikäisten lasten kuulonseulontaohjelmia. Suomessa lasten kuulonseulonnat ovat olleet osa koko maan kattavaa neuvolajärjestelmää jo 1970-luvulta lähtien. Tähän mennessä lasten kuulonseulontojen toteutumista ei ole tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lasten kuulovikojen esiintyvyyttä, riskitekijöitä, syitä ja toteamista sekä neuvolassa tehtävien kuulonseulontatutkimusten toteutumista Pohjois-Suomessa.

Elina Mäki-Torkko

Kielelliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksessa selviteltiin lapsen kielenkehitykseen ja koulumenestykseen vaikuttavia taustatekijöitä. Tarkoitus oli arvioida erityisesti toistuvien välikorvatulehdusten, sukupuolen ja päivähoitomuodon osuutta. Valtakunnallisessa satunnaisotannassa oli mukana 119 toista luokkaa (1 708 oppilasta). Lisäksi paikallisessa Oulun kaupungissa tehdyssä satunnaisotannassa oli 18 toista luokkaa (394 oppilasta).

Mirja Luotonen

Alfatokoferolin (E-vitamiini) ja beetakaroteenin vaikutus sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosin oksidaatiohypoteesin mukaan LDL-kolesterolin hapettuminen eli oksidoituminen on keskeinen ja mahdollisesti välttämätön tapahtuma tautiprosessissa. Tämän vuoksi oletetaan, että oksidoitumisen estäminen ehkäisee ateroskleroosia ja sen kliinisiä manifestaatioita, kuten sepelvaltimotautia. Kokeellisesti voidaan LDL:n oksidaatio estää antioksidanteilla, esimerkiksi alfatokoferolilla ja beetakaroteenilla. Runsas epidemiologinen näyttö tukee ajatusta antioksidanttien preventiivisestä vaikutuksesta, mutta tulokset kontrolloiduista tutkimuksista ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää estävätkö alfatokoferoli ja beetakaroteeni sepelvaltimotautia ja onko niillä vaikutusta taudin ennusteeseen.

Janne M. Rapola

Vaikeat epilepsiat, epilepsiaoireyhtymät ja status epileptikus lapsuusiässä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten epilepsian yleisyyttä, vaikeahoitoisen epilepsian määrää, laatua ja syitä, selvittää tiettyjen hoitomenetelmien (barbituraattianestesiat) tehokkuutta hoitoresistenttien epilepsioiden ja konvulsiivisten status epileptikusten hoidossa sekä arvioida liitännäisvammaisuuksien (kehitys- ja liikuntavammaisuus) ja epilepsian välistä suhdetta.

Kai Eriksson

Glutationitransferaasi Alfa - aikaerotteinen immunofluorometria seerumista maksasolujen integriteetin seurantaan

Maksasolujen integriteettiä eli toiminnallista eheyttä voidaan seurata mittaamalla verenkierrosta yhdisteitä, jotka vapautuvat maksasolujen vaurioituessa. Tavallisimmin käytettyjen aminotransferaasien (ASAT ja ALAT) rajoituksia ovat huono herkkyys ja pitkä puoliintumisaika. Aminotransferaaseja on periportaalisilla alueilla, mutta niitä ei ole kaikkein haavoittuvimmissa sentrilobulaarisissa maksasoluissa. Niinpä merkittäväkin sentrilobulaarinen vaurio heijastuu huonosti aminotransferaaseihin. ASAT:n puoliintumisaika seerumissa on 20 tuntia ja ALAT:n 50 tuntia, joten ne seuraavat maksasolujen integriteetin muutoksia viiveellä. Glutationitransferaasi Alfa (GSTA) on vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi ja sitä on runsaasti sekä sentrilobulaarisissa että periportaalisissa maksasoluissa. GSTA:n puoliintumisaika seerumissa on vajaa tunti. Edellä mainitut ominaisuudet tekevät GSTA:sta erittäin herkän ja nopeasti reagoivan maksasolujen integriteetin indikaattorin.

Pekka Tiainen

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

Genotoksisuus siittiönmuodostuksessa

Miehen siemennesteen laatu on laskenut teollistuneissa maissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on suunnannut tutkijoiden huomion erilaisten ympäristössämme olevien kemikaalien vaikutuksiin siittiönmuodostukseen. On huomattu, että monet kemikaalit, mm. useat syöpälääkkeet, voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty kemikaalien kykyyn aiheuttaa perimävaurioita sukusoluissa, vaikka perimävauriot sukusoluissa voivat vaikuttaa myös seuraaviin sukupolviin aiheuttaen keskenmenoja, hedelmättömyyttä, erilaisia kehityshäiriöitä, perinnöllisiä sairauksia ja syöpää jälkeläisissämme. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri tavalla vaikuttavien kemikaalien ja ionisoivan säteilyn vaikutuksia rotan siittiönmuodostukseen ja perimävaurioiden syntyyn urosrotan sukusoluissa.

Tiina Santonen

Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Turun korkeakouluissa lukuvuonna 1993/94 opintonsa aloittaneet alle 30-vuotiaat opiskelijat (n = 1 991). Tiedot kerättiin kyselylomakkein ja vastausprosentti oli 65,3. Terveyskäyttäytymistä tarkasteltiin kolmiluokkaisella jaottelulla seuraavilla osa-alueilla: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruoka- ja liikuntatottumukset, liikenneturvallisuus ja hampaiden hoito. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin minäkeskeistä verkostoa sosiaalisen liitynnän (lähipiirin koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen), lähitukiverkoston koostumuksen ja keskustelutuen avulla sekä opiskelijoiden kokemia tupakointi- ja alkoholinkäyttöpaineita.

Kristina Kunttu

Kortikosteroidien, tretinoiinin ja postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon ihovaikutukset

Kollageeni on ihon ja luun yleisin rakenneproteiini, joka antaa vetolujuuden näille kudoksille. Muutoksia kollageenisynteesissä tapahtuu ikääntyessä ja useiden lääkehoitojen, kuten paikallisten/inhaloitavien kortikoidien vaikutuksesta.

Kirsi-Maria Haapasaari