Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba

MRSA-kantoja olikin kaksi Sairaalabakteerin aiheuttama epidemia on saatu hallintaan HYKS:ssa

HYKS:ssa alkukesästä havaitun sairaalabakteerin tyypitykset ovat osoittaneet, että MRSA-epidemiassa olikin yllättäen kyseessä kaksi erillistä metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten kantaa, jotka kumpikin aiheuttivat pienen epidemian samanaikaisesti. Kuudella potilaalla oli Tallinnasta peräisin oleva MRSA-kanta, jota ei ole ennen tavattu Helsingissä. Neljän muun potilaan MRSA-kanta on peräisin pitkäaikaiskantajalta ja on sama kuin vuosien 1992-96 laajassa epidemiassa Suur-Helsingin alueella.

Suvi Sariola

HYKS ei anna lomautuksen ennakkoilmoitusta Neljän tulosyksikön talous tehotarkkailuun

HYKS on asettanut neljä tulosyksikköä tehostettuun tarkkailuun saadakseen menonsa ja jäsenkuntalaskutuksensa kuriin. Kesäkuun alussa HYKS:n hallitus myös valtuutti sairaalanjohtaja Arvo Relanderin antamaan ennakkoilmoituksen koko henkilökuntaa koskevasta lomautuksesta. Lomautusilmoitus päätettiin kuitenkin jättää antamatta.

Suvi Sariola

Puolet työryhmästä jätti eriävän mielipiteen Tietosuojalautakuntaa ehdotetaan päättämään työntekijöiden geneettisen testauksen poikkeusluvista

Geneettiseen testaukseen liittyvät näkemyserot saivat puolet työryhmän jäsenistä jättämään eriävän mielipiteensä mietintöön, jossa ehdotetaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työryhmä ehdottaa lakiin säännöstä, jonka mukaan työhönotossa ei saisi käyttää geneettistä testausta, ellei siihen ole tietosuojalautakunnan erityisen painavasta syystä myöntämää lupaa. Eriävissä mielipiteissä kyseenalaistetaan tietosuojalautakunnan rooli poikkeuslupien myöntäjänä ja huomautetaan, ettei geneettiseen testaukseen kantaa ottaneessa ryhmässä ollut ainoatakaan lääketieteen edustajaa.

Suvi Sariola

Hydrokefalialasten kasvu ja murrosiän kehitys

Hydrokefalialasten ennuste on parantunut huomattavasti sunttileikkausten tultua käyttöön 1950-luvulla. Kuolleisuus on vähentynyt 50 %:sta ennen 1960-lukua noin 15 %:iin 1980-luvulla. Kuitenkin hydrokefalialapsilla esiintyy neurologisia ongelmia. Karsastusta on joka toisella, epilepsiaa joka kolmannella, näkökykyyn liittyviä ongelmia joka neljännellä ja älyllistä kehitysvammaisuutta vajaalla viidenneksellä. Lisäksi hydrokefalialapsilla on sunttihoitoon liittyviä komplikaatioita kuten infektioita, mekaanisia ongelmia, tukoksia ja likvorin ylijuoksutuksesta eli ns. slit-tilanteesta johtuvia ongelmia.

Tuija Löppönen

Kouluikäisten lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Vaikka aikuisten elämänlaadun tutkimus on hyvässä vauhdissa, hyvin vähän tiedetään lasten kokemasta elämänlaadusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kouluikäisille lapsille soveltuva subjektiivinen, geneerinen, moniulotteinen elämänlaatumittari, jotta voitaisiin selvittää minkälaisia vaikutuksia erilaisilla sairauksilla ja hoitomuodoilla on kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marjo Apajasalo

Nuorten tiedot seksuaaliasioista, sukupuoliasenteet ja seksuaalikäyttäytyminen Virossa ja Suomessa

Alle 20-vuotiaiden tyttöjen synnytysten ja aborttien lukumäärät Virossa ovat 1990-luvulla olleet hälyttävän suuria. Vuonna 1992 alle 20-vuotiaista päätyi aborttiin 55,5 ja synnytti 49,9 tuhatta ikäluokan naista kohti. Suomessa vastaavat luvut olivat 9,7 ja 11,2. Tärkeänä erojen syynä oli ehkäisyvälineiden huono saatavuus Virossa. Tilastojen vertailu herätti kysymyksen minkälainen valmius virolaisnuorilla on sukupuolielämän aloittamiseen ja ehkäisyn käyttöönottoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli koota perustietoa virolaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä, sukupuolitiedoista ja moraaliasenteista sekä löytää erilaisuudet niissä asioissa virolais- ja suomalaisnuorten välillä.

Krista Papp

Some aspects of intermediate metabolism in diabetes mellitus type I

Existing analyses of intermediate metabolism in insulin-dependent diabetes mellitus in youth have been based primarily on adults. Very few investigators have conducted this type of research on children, and those who have, did not take into account the possible influence of additional factors (sex, age, and the duration of the disease).

Ewa Zienkiewicz

Sydämen pseudoaneurysman paras hoito

Sydänlihaksen repeämä ei välttämättä johda kuolemaan, jos sydämen repeämää suojaavat perikardiaaliset kiinnikkeet tai epikardium. Ilmiötä kutsutaan pseudoaneurysmaksi, ja se voi ilmaantua sydäninfarktin, sydänleikkauksen, rintakehän vamman tai endokardiitin seurauksena. Pseudoaneurysman arvioidaan voivan helposti rupturoitua uudelleen, ja siksi myös oireettomat potilaat pyritään hoitamaan kirurgisesti. Mutta kliinikko on puun ja kuoren välissä - milloin kirurginen riski on hyväksyttävä?

Robert Paul

Paiseita painista

Erilaisista ihmisten välisistä interaktioista paini on sieltä intiimeimmästä päästä. Siinä hiertyy nahka nahkaa vasten ja kontakti on tiivis. Väliin mahtuu kuitenkin mikrobi. Meillä painijoiden riesana on ollut Trichophyton tonsurans -sienen aiheuttama silsaepidemia. Amerikasta raportoidaan nyt metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) aiheuttaneen paiseita painijoukkueessa.

Heikki Arvilommi

Hyytymistekijä V:n mutaatio ja laskimoveritulppa artroplastian yhteydessä

Hemostaasitutkimuksen viime vuosien suurimpia havaintoja on hyytymistekijä V:n geenimutaation yhdistäminen APC-resistenssiin ja sitä kautta laskimotukosriskiin. Tavallisin todettava laskimotukostaipumuksen syy onkin nykyään tämä mutaatio. On siten ymmärrettävää, että halutaan selvittää, miten tätä mutaatiota kantavat potilaat selviytyvät leikkauksen aiheuttamasta immobilisaatiosta.

Robert Paul

Aika hemokromatoosin seulonnalle?

Hemokromatoosi on raudan kertymäsairaus, joka diagnosoimattomana ja hoitamattomana johtaa mm. maksakirroosiin. Jos tauti todetaan ennen kirroosivaihetta, voidaan kirroosi asianmukaisella hoidolla estää. Kuukautisvuoto suojaa jossain määrin naisia hemokromatoosikirroosilta. Kliinisesti oireita aiheuttavan hemokromatoosin esiintyvyys Pohjoismaissa on noin 0,4 %, mutta tautia kantanee jopa 10 % väestöstä. Herää ajatus seulonnasta...

Robert Paul

Suolen mukoosan T-lymfosyyttien kypsyminen kulkee omia teitään

Nykykäsityksen mukaan luuytimen kantasolut kouliintuvat kateenkorvassa kypsiksi T-soluiksi. Kateenkorva on varsin ankara opinahjo, sillä siellä elimistön omien antigeenien kanssa reagoivat solut suorasukaisesti tapetaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että perusdogmia kateenkorvan ainutkertaisesta roolista on muutettava. Japanilainen tutkijaryhmä on nimittäin löytänyt suoliston limakalvosta pieniä laikkuja, jotka huolehtivat epiteelin sisäisten lymfosyyttien kypsymisestä ilman kateenkorvan apua.

Matti Viljanen

Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla

Sisäilmassa esiintyy homeiden lisäksi muitakin altisteita. Osa sisäilman allergeeneista on lähtöisin eläimistä ja kasveista. Tavallisimmat eläinallergeenit ovat kissasta ja koirasta peräisin olevat valkuaisaineet, joita löytyy lähes jokaisesta kodista. Allergeenipitoisuudet lemmikkieläinperheissä ovat vähintään satakertaiset verrattuna perheisiin, joissa lemmikkejä ei ole. Eläimen omistajan vieraillessa voi pitoisuus suurentua noin kymmenkertaiseksi, koska allergeenit kulkeutuvat vaatteissa ja hiuksissa. Kasveista tärkeimmät allergeenilähteet ovat puiden, heinien ja pujon siitepölyt, mutta niiden merkitys sisäilma-allergeeneina on epäselvä. Sitä vastoin eräät viherkasvit, kuten limoviikuna, ovat osoittautuneet tärkeiksi sisäilma-allergeeneiksi.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Marjatta Malmberg, Tari Haahtela

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.