Rasvalääkkeet ja aivohalvaus: meta-analyysi

Kolesterolin ja iskeemisen sydänsairauden välistä yhteyttä pidetään koko lailla uskottavana ja selvänä, mutta kiistatonta näyttöä ei ole siitä, että veren kolesterolipitoisuus olisi yhteydessä aivohalvauksen riskiin. Tähänastiset meta-analyysit eivät ole osoittaneet muutosta aivohalvauksien ilmaantuvuudessa rasvalääkkeitä käytettäessä, mutta näistä analyyseistä uudemmat lääkkeet, etenkin HMG-CoA-reduktaasin estäjät (statiinit) ovat puuttuneet.

Robert Paul

Onko hydroksiureaa käyttävällä potilaallasi kivulias, sitkeä säärihaava?

Mayon klinikasta raportoidaan 14 potilaan kooste, jossa yhteistä olivat erittäin kivuliaat säärihaavat. Kaikki potilaat olivat käyttäneet hydroksiureaa keskimäärin 6 vuotta ennen kuin säärihaavat ilmaantuivat. Lääkityksen aiheena oli jokin myeloproliferatiivinen sairaus, yleensä polycythaemia vera tai essentielli trombosytoosi. Lähes kahdella kolmesta oli multippeleita haavaumia. Paraskaan dermatologinen hoito ei auttanut tilanteeseen, mutta hydroksiurean lopettaminen korjasi haavaumat 2-17 kuukaudessa.

Robert Paul

Leukamurtumakuvien tulkinta teleradiologiassa: muuttuuko diagnostinen tarkkuus?

Teleradiologia on telelääketieteen vahvimpia sovellusalueita, ja digitaalimuodossa olevia kuvia siirretään tietoliikenneverkoissa erikoisasiantuntijoiden tulkittavaksi hyvinkin kaukaa. Tampereella selvitettiin, eroaako ortopantomografioiden tulkinnan diagnostinen tarkkuus sen mukaan, onko kuva filmillä vai digitoituna työasemalla. Kuvia tulkitsivat yksi suuradiologian erikoishammaslääkäri ja kaksi yleisradiologia. Filmikuvien tarkastelu osoittautui osuvammaksi yleisradiologien tulkinnoissa, mutta alan erikoishammaslääkärin tulkintojen tarkkuus oli sama kuvamuodosta riippumatta ja se oli myös merkittävästi parempi kuin yleisradiologien. Leukamurtumakuvien tulkinnassa olisi hyödyllistä turvautua erikoisasiantuntijan konsultaatioon, ja teleradiologia tarjoaa siihen keinon.

Martti Kiuru, Timo Paakkala, Gunnar Enckell

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1998 Kommentteja

Siklosporiini A nefroottisen oireyhtymän hoidossa

Idiopaattisen nefroottisen oireyhtymän ilmentymät (proteinuria, hypoalbuminemia, ödeema ja hyperlipidemia) voivat edetä eri tavoin, ja ennuste on riippuvainen perustaudista. Joidenkin nefroottisen oireyhtymän muotojen patogeneesiin voi liittyä epänormaali immunologinen reaktio, jossa T-solujen interleukiini-2-tuotanto on lisääntynyt (1). Interleukiini-2 (IL-2) kykenee muuttamaan glomerulaaristen membraanien sähkövarauksen (normaalisti niiden varaus on negatiivinen), ja tästä aiheutuu valkuaisaineiden lisääntynyt pääsy luumeniin. Siklosporiini vähentää IL-2:n tuotantoa ja korjaa siten patologisen glomeruluksen toimintaa (1,2).

Terje Forslund, Aarne Relander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1998 Kommentteja

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus

Sydänpotilaan kuntoutus on monen ammattiryhmän yhteistyötä. Liikunnallisen kuntoutuksen hyöty on kiistattomasti osoitettu. Psykososiaalisiin tekijöihin kohdistuvien interventioiden vaikutuksista ei samanlaista näyttöä ole, mutta psykologinen tuki on elämän laadun kannalta ilmeisen tärkeä. Sydänpotilaan kuntoutus näyttää olevan taloudellisesti kannattavaa, joskin lisää tutkimusta tästä tarvitaan. Valtaosa tähänastisista tutkimuksista on kohdistunut työikäisiin miehiin, ja olisikin syytä selvittää, soveltuvatko nykyiset kuntoutusohjelmat samalla tavoin myös vanhemmille sydänpotilaille ja naisille.

Heikki Takkunen, Matti Romo

Syömisongelmat ja -häiriöt - sukupolvien välinen yhteys?

Syömishäiriöitä ja erilaisia piileviä syömisongelmia esiintyy yhä enemmän ja yhä nuoremmilla. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat kasvaneet hoikkuutta ja laihduttamista ihannoivan kulttuurin keskellä. Lasten syömisongelmien taustalta voi löytyä korostuneen terveystietoisia vanhempia, jotka tarkkailevat omaa ja jälkikasvunsa ruokavaliota. Myös syömishäiriöisten tai kroonisesti laihduttavien äitien lapset saattavat olla alttiita negatiivisille ateriakokemuksille ja syömiseen liittyville komplikaatioille.

Susanna Saarilehto, Helena Lapinleimu, Soili Keskinen

Keuhkoahtaumatautia sairastavan riskit ja happilisän tarve lentomatkalla

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus eli keuhkoahtaumatauti (COPD) on erityisesti tupakoivien kansantauti Suomessakin. COPD-potilaille lentomatka voi aiheuttaa merkittävän hypoksemian, jonka vaaroja potilaat harvoin tiedostavat. COPD-potilaan lentokelpoisuus tulisi arvioida ennen matkaa objektiivisin mittauksin. Valtimoveren happiosapaineen tai happikyllästeisyyden määrittäminen levossa ja spirometriatutkimus antavat yleensä riittävän käsityksen hypoksemiariskistä. Lisätutkimuksena voidaan tehdä hypoksia-altistuskoe. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsisivat happilisää lentomatkan aikana. Kaikissa lentoyhtiöissä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä happilisää saatavissa muutoin kuin hätätilanteita varten.

Paula Pallasaho, Anssi Sovijärvi

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi II

Arkikokemukseenkin perustuvan käsityksen mukaan muistikuvat voivat kadota tietoisuudesta ja myöhemmin palata. Tältä pohjalta on tehty myös virheellisiä oletuksia muistin toiminnasta. Eräissä psykoterapian muodoissa traumaattisiin kokemuksiin liittyvien muistikuvien mieleenpalautumista ja uudelleen käsittelyä pidetään keskeisenä hoidon elementtinä. Tietoisuudesta katoamista pidetään tällöin tiedostamattomana psyykkisenä puolustuskeinona, joko torjuntana tai dissosiatiivisena amnesiana. Toistaiseksi tutkimus ei tue tällaista mallia muistin toiminnasta. Yhdysvalloissa käydään kiivasta mielipiteenvaihtoa ja oikeudenkäyntejäkin siitä, ovatko esimerkiksi eräät aikuisiällä esiin nousseet insestimuistot virheellisesti toimivien psykoterapeuttien aikaansaamia ns. valemuistoja. Suomessakin pari maallikkohypnotisoijaa on pyrkinyt esittelemään rikoksesta syytetyn hypnotisointia keinona tuottaa "autenttisia" muistikuvia, joilla todistettaisiin syyttömyyttä tai syyllisyyttä jopa henkirikokseen. - Lääkärilehden edellisessä numerossa alkaneen artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan muistisuoritusten parantamiseen tähtäävän hypnoosin sovellutuksia ja vasta-aiheita.

Hannu Lauerma, Sakari Kallio, Antti Revonsuo

Kokemuksia hajautetusta hemodialyysitoiminnasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistyi hajautettu hemodialyysitoiminta vuonna 1990, vaikka yksittäisiä tapauksia on hoidettu jo 1970-luvun lopulta lähtien. Munuaistautipotilaan on helpompi käydä terveyskeskuksessa saamassa hoitoa kuin matkustaa kolme kertaa viikossa keskussairaalaan. Sairaanhoitopiirin alueella toimii seitsemän hemodialyysipistettä, jotka ovat jatkuvassa ja tiiviissä yhteydessä TAYS:n dialyysiosastoon. Dialyysihoidon käynnistäminen terveyskeskuksessa vaatii ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, mutta se lisää dialyysihoidon kapasiteettia, aikaansaa taloudellista säästöä sekä parantaa koneen varassa elävän potilaan elämänlaatua.

Ilpo Ala-Houhala, Timo Pehkonen, Heikki Saha, Tellervo Tontti, Jarkko Rintaluoma, Heikki Oksa, Jukka Mustonen, Amos Pasternack

Viimeisen kurssin lääketieteen opiskelijoiden verenpaineen mittaustekniikka

Helsingin yliopiston viimeisen kurssin lääketieteen opiskelijoiden verenpaineen mittaustekniikkaa sekä opiskelijoiden ja heidän opettajiensa suhtautumista verenpaineen mittaussuosituksiin tutkittiin keväällä 1997. Samalla selvitettiin opetusvastaanottojen verenpainemittareiden kunto. Tulosten mukaan opiskelijat ja opettajat yleensä hyväksyvät annetut suositukset, mutta niiden noudattamisessa käytännössä näyttää olevan toivomisen varaa. Opetusvastaanotoilla käytettävistä verenpainemittareista kaksi kolmasosaa oli viallisia. Mittareiden kuntoon tuleekin kiinnittää enemmän huomiota ja huoltaa niitä säännöllisesti.

Hans Blomberg, Pertti Kekki

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre: Potilasvahinkolain uudistus voimaan ensi vuoden alusta

-Hallituksen esitys potilasvahinkolain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän kevään kuluessa, mahdollisesti maaliskuussa. Laki tulisi voimaan puolen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Eli jos edetään kaavaillussa aikataulussa, uudistus astuisi voimaan vuoden 1999 alusta, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd).

Tuomo Saarikko

Klozapin vid schizofreni En systematisk Cochrane-översikt

Cochranesamarbetet utvärderar medicinska vårdmetoder genom systematiska översikter av kvalitetsbeprövade studier. Den första finländska Cochrane-översikten rör effektiviteten av klozapin, ett atypiskt neuroleptikum med en hög frekvens av agranulocytos. Tillräcklig dokumentation som visar en klinisk överlägsenhet hos klozapin föreligger. Däremot är det oklart om en långvarig klozapinbehandling i öppenvård förbättrar patientens funktionsförmåga och prognos.

Kristian Wahlbeck, Maxim Cheine

Vanhusten lonkkamurtumat kolminkertaistuneet

Tämä tutkimus osoittaa, että lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut maassamme viimeisen 25 vuoden aikana siten, että vuonna 1993 murtumia sattui yli 50-vuotiaille kaikkiaan 6 330. Murtumien määrän lisääntyminen ei selity pelkästään väestön vanhenemisella, sillä tänä päivänä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä on noin kolminkertainen riski saada trokantteerinen lonkkamurtuma kuin ikätovereillansa vuonna 1970. Yksilötasolla suomalaisen naisen elinikäinen riski saada lonkkamurtuma on keskimäärin 16-18 prosenttia ja miehen 5-6 prosenttia. Iän myötä riski kasvaa siten, että 80. ikävuoteen mennessä joka viides ja 90. ikävuoteen mennessä lähes joka toinen nainen on saanut lonkkamurtuman. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Suomessa on ennusteemme mukaan noin 18 000 lonkkamurtumaa vuonna 2030.

Jari Parkkari

Idiopaattinen skolioosi

Idiopaattinen skolioosi on tavallisin skolioosityyppi, joka useimmiten ilmenee murrosiässä ja on tytöillä yleisempi kuin pojilla. Hoitoa tai sen tarpeen arviointia vaativaa skolioosia esiintyy noin puolella prosentilla väestöstä. Idiopaattiseen skolioosiin liittyy selkärangan sivullepäin käyristymisen lisäksi nikamien kiertymää ja usein rintarangan kyfoosin suoristumista. Skolioosin vaikeusaste ja mahdollinen progressio määritetään radiologisesti.

Mauno Ylikoski

Ilman epäpuhtaudet ja lasten hengitysteiden terveys

Viime vuosikymmeninä on suurten kiinteiden päästölähteiden (teollisuus, voimalaitokset) päästöt saatu vähenemään. Näin merkittäväksi kaupunki-ilman epäpuhtauksien lähteeksi on noussut liikenne, erityisesti liikenteen typenoksidien (NOx) päästöt ja pölyhaitat. Suomen suuret pölypitoisuudet keväisin ovat merkittävin ilmanlaadun ohjearvot ylittävä ulkoilman epäpuhtaus. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat korostaneet juuri pienijakoisen hengitettävän pölyn (PM10; ISO-standardi, hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 myym) merkitystä hengityselinoireiden ja -infektioiden aiheuttajana lapsilla.

Kirsi Timonen

Parannusta pre-eklampsian hoitoon

Pre-eklampsiaan liittyy endoteelisoluvaurio, joka aktivoi trombosyyttejä. Verisuonia laajentavien prostaglandiinien tuotanto vähenee, ja verisuonten kontraktio lisääntyy, jota edelleen pahentaa tromboksaani A2:n ja serotoniinin lisääntynyt tuotanto. Asetyylisalisyylihapolla voidaan vähentää tromboksaani A2:n tuotantoa, mutta silti ASA:lla ei voida täysin ehkäistä raskausmyrkytystä. Ketanseriini on verenpainetta laskeva serotoniinireseptorin ja alfa1-reseptorin salpaaja. Etelä-Afrikassa selvitettiin, parantaako ketanseriinin liittäminen hoitoon raskausajan diastolista hypertoniaa sairastavien (pre-ekplampsiariskissä olevien) naisten ja heidän vastasyntyneittensä ennustetta pelkkää asetyylisalisyylihappoa saavien ennusteeseen verrattuna.

Robert Paul

Lääkelahjoitukset sota-alueelle - jäteongelman ratkaisu?

Vuosina 1992-96 Bosnian ja Hertsegovinan alueelle lahjoitettiin 27 800-34 800 tonnia lääkkeitä ja muuta terveydenhoitomateriaalia. Tästä määrästä 38-47 % täytti lahjoituksille WHO:ssa asetetut vaatimukset, joihin kuuluvat mm. riittävä jäljellä oleva käyttöaika (vähintään 1 vuosi), selvät merkinnät, ehjät pakkaukset ja asianmukainen säilytys. 33-40 % lahjoituksista oli peräisin yksityisiltä lahjoittajilta (esim. pieniltä organisaatioilta, jotka keräsivät lääkkeitä mm. lääkäreiltä ja laitoksista), mutta näistä lääkkeistä vain 10 % täytti WHO:n vaatimukset. Lisäksi erät olivat niin pieniä, että niiden lajitteluun ei riittänyt kapasiteettia muutenkin voimiensa äärirajoilla toimivalla sota-alueen terveydenhuollolla.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030