Finasteridi - uusi lääke prostatahyperplasiaan

Finasteridi (Proscar) on synteettinen 4-atsasteroidi, joka on spesifinen 5-alfa-reduktaasientsyymin kilpaileva salpaaja. Näin testosteronin muuttuminen dihydrotestosteroniksi vähenee, jolloin erityisesti eturauhasen epiteliaalinen kudoskomponentti kuihtuu ja prostatan koko pienenee. Tämä puolestaan lievittää rakon ulosvirtauskanavan obstruktiota, jolloin virtsasuihku parantuu ja oireet lievittyvät. Hoitovaste tulee hitaasti, minkä vuoksi lääkitystä tulee jatkaa puoli vuotta, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida. Finasteridi on hyvin siedetty lääke, jonka ainoina merkittävinä sivuvaikutuksina on todettu libidon ja potenssin heikkenemistä noin 5 %:lla potilaista. Vaikka finasteridilla saavutetaan huomattavasti vaatimattomampi rakon ulosvirtauskanavan tukoksen lievittyminen kuin operatiivisella hoidolla, tuo se kuitenkin riittävän avun suurelle osalle prostatahyperplasiapotilaista. Oikea potilasvalinta ja erotusdiagnostiikka on menestyksellisen finasteridihoidon edellytys.

Teuvo Tammela

Betsafibraatti - uusi lääke hyperlipidemioihin

Betsafibraatti (Bezalip 400 mg depot-tabl., Orion) on klofibraatin ja gemfibrotsiilin sukuinen, meillä uusi hyperlipidemialääke. Sen käyttöaiheita ovat mm. vaikea hyperkolesterolemia ja hypertriglyseridemia sekä diabetekseen liittyvät vaikea-asteiset hyperlipidemiat. Betsafibraatin käytöstä on runsaasti kokemusta ympäri maailmaa, ja se on osoittautunut turvalliseksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi.

Kari Kivistö

Mikrobilääkkeiden sivuvaikutukset 1990-1992

Lääkelaitoksen lääkkeiden sivuvaikutusrekisterin mukaan vuosina 1990-92 mikrobilääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia ilmoitettiin eniten peroraalisista toisen polven kefalosporiineista. Kefuroksiimiaksetiilin sivuvaikutukset kohdistuivat maha-suolikanavaan; kaksi kolmasosaa raportoiduista pseudomembranoottisista koliiteista liittyi kefuroksiimiaksetiilihoitoon. Toiseksi eniten ilmoitettiin sivuvaikutuksia kefaklorista; yleisin sivuvaikutus oli oireyhtymä, johon kuuluvat urtikaria, artriitti ja kuume.

Pentti Huovinen, Leena Siekkeli, Timo Klaukka Erkki Palva

Epilepsian lääkehoitoon uusia mahdollisuuksia

Uusien epilepsialääkkeiden kehittelyssä pyritään paitsi kohtausten estämiseen, myös epileptisen oireiston kehittymisen ehkäisemiseen. Ensisijaislääkkeiksi vakiintuneiden karbamatsepiinin ja valproaatin rinnalle ovat pyrkimässä okskarbatsepiini ja vigabatriini, tulossa ovat lisäksi mm. lamotrigiini, gabapentiini ja felbamaatti. Uusien lääkkeiden asemaa ei vielä pystytä määrittelemään tarkasti, ja vasta aika näyttää, onko lääkesuosituksia syytä muuttaa.

Olli Waltimo

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset vuonna 1992

Vuonna 1992 lääkekorvausjärjestelmän muutokset saivat aikaan sen, että korvausmenojen kokonaiskasvu jäi pieneksi, vain 2 %:iin. Kokonaan korvattavien lääkkeiden korvauskustannukset sen sijaan kasvoivat edelleen selvästi, lähes 15 %. Uusien lääkkeiden käyttöönotto on lisännyt yleisimmistä sairauksista erityisesti verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja psykoosien lääkehoidon kustannuksia. Niiden hoidossa pienikin kustannusten kasvu lisää lääkekorvausmenoja tuntuvasti.

Sinikka Rajaniemi

Suomen lääkemarkkinat 1992

Vuosi 1992 oli lääkemarkkinoilla monessa suhteessa poikkeuksellinen. Pitkään jatkunut myynnin kasvu tyrehtyi ja joitakin lääkeryhmiä myytiin jopa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Silti monien suosikkilääkkeiden myynti kasvoi myös viime vuonna. Käsikauppamarkkinoilla erityisesti särkylääkkeiden markkinaosuudet muuttuivat rajun kilpailun seurauksena. Tiedot perustuvat IMS (Institute for Medical Statistics) Oy:n kokoamiin tilastoihin.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Buspironi - uusi lääke ahdistuneisuushäiriöihin

Buspironi (Buspar(R)) on atsapironien ryhmään kuuluva uudentyyppinen anksiolyytti, joka poikkeaa kemiallisesti, farmakologisesti sekä kliinisesti bentsodiatsepiineista. Buspironin ei ole osoitettu aiheuttavan lääkeriippuvuutta, eikä se myöskään bentsodiatsepiinien tapaan aiheuta vieroitusoireita lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tavanomaisista anksiolyyteistä poiketen buspironilla ei ole sedatiivisia ja hypnoottisia ominaisuuksia, eikä se hoitoannoksilla vaikuta psykomotorisiin tai kognitiivisiin toimintoihin. Bentsodiatsepiineistä poiketen buspironi ei potentoi alkoholin keskushermostovaikutuksia. Hoitovaste saavutetaan toisaalta vähitellen, yleensä 1-3 viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta.

Erkka Syvälahti

Lääkekorvaustyöryhmän muistio valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.12.92 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotus siitä, miten sairausvakuutusta olisi kehitettävä siten, että lääkekorvausjärjestelmä turvaisi riittävästi vakuutettujen edut ja että se samalla nykyistä paremmin ohjaisi lääkkeiden määräämistä ja käyttöä asianmukaiseen ja terveydenhuollon kokonaisedun huomioonottavaan suuntaan. Työryhmä jätti yksimielisen muistionsa 23.4.93. Seuraavassa on esitetty erityisesti lääkäreiden kannalta tärkeimpiä näkökohtia ja ehdotuksia.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030