Ontuva pieni poika - osa 1

Isä toi 3-vuotiaan poikansa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, koska tämä oli loukannut vasemman polvensa portaissa viikkoa aikaisemmin ja kävely oli sen jälkeen vaikeutunut. Vanhemmat olivat huomanneet, että vasen polvi vaivasi poikaa ajoittain ja portaissa hänen kävelynsä oli vaikuttanut hankalalta. Nyt tilanne oli taas ollut vaikeampi parin päivän ajan ja poika on alkanut ontua selvemmin, mutta ei valittanut kipuja.

Kaija-Leena Kolho, Raili Kauppinen

Nettikuvista diagnoosiapua ihottumiin? - tapauksen ratkaisu

40-vuotiaalla potilaalla oli ollut atooppista käsi-ihottumaa lapsuudesta lähtien. Asuessaan etelän auringossa hän oli ollut oireeton. Vuodesta 2002 alkaen hänelle alkoi ilmaantua pientä näppyä käsivarren ojentajapuolelle kyynärpään tienoille. Suomeen muuton jälkeen ihomuutokset lisääntyivät molemmissa kyynärpäissä ja olivat jo kosmeettinen haitta. Lisäksi atooppinen ihottuma oireili käsissä.

Raili Kauppinen, Kaisa Timonen

Nettikuvista diagnoosiapua ihottumiin? - osa 2

40-vuotias potilas oli atoopikko lapsesta lähtien. Atopia oli oireillut lähinnä käsi-ihottumana. Asuessaan etelän auringossa potilas oli ollut oireeton. Vuodesta 2004 alkaen hänelle alkoi ilmaantua pientä näppyä käsivarren ojentajapuolelle kyynärpään tienoille. Kun potilas muutti Suomeen 2004, varhaiset ihomuutokset lisääntyivät molemmissa kyynärpäissä ja ne olivat jo kosmeettinen haitta. Lisäksi atooppinen ihottuma oli palannut sormiin. Pakkasten aikana kädet olivat kuivat ja niissä oli syviä pakohaavoja.

Raili Kauppinen

Nettikuvista diagnoosiapua ihottumiin? - osa 1

40-vuotias potilas oli asunut lähes 20 vuotta Etelä-Euroopassa. Hän oli ollut atoopikko lapsesta lähtien. Atopia oli oireillut lähinnä käsi-ihottumana, astmaa tai nuhaa hänellä ei ollut. Asuessaan etelän auringossa potilas oli ollut oireeton. Kuusi vuotta sitten hän synnytti tyttären ja oli tämän jälkeen hyvässä kunnossa. Vuodesta 2002 alkaen hänelle alkoi ilmaantua pientä näppyä käsivarren ojentajapuolelle kyynärpään tienoille.

Raili Kauppinen

Onko diabeetikko turvassa yliopistosairaalassakaan? - tapauksen ratkaisu

37-vuotias naislääkäri oli ravintolaruokailun jälkeen sairastunut rajuun gastroenteriittiin, johon liittyi sekä oksentelua että runsasta vesiripulia. Hänellä oli ollut insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes jo 20 vuotta ilman komplikaatioita, lievää taustaretinopatiaa lukuun ottamatta. Rajussa oksetus- ja ripulitaudissa hänen yleiskuntonsa heikkeni muutamassa tunnissa.

Raili Kauppinen, Ritva Kauppinen-Mäkelin, Kirsi Skogberg, Markku Kuusi

Onko diabeetikko turvassa yliopistosairaalassakaan? - osa 2

37-vuotias nainen oli ravintolaruokailun jälkeen sairastunut rajuun gastroenteriittiin, johon liittyi sekä oksentelua että runsasta vesiripulia. Kuumetta ei ollut, mutta yleiskunto heikkeni nopeasti muutamassa tunnissa. Potilaalla oli ollut insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes jo 20 vuotta, joten hän päätti hälyttää ystävänsä apuun. Tämä huomasi jo tullessaan potilaan huonokuntoisuuden ja tilasi ambulanssin. Parin muistutussoiton jälkeen ambulanssi tuli, mutta todettuaan ensin verensokerin, lämmön, sykkeen ja verenpaineen normaaleiksi sairaankuljettajat eivät suostuneet viemään potilasta sairaalaan.

Raili Kauppinen

Onko diabeetikko turvassa yliopistosairaalassakaan? Osa 1

37-vuotias nainen oli kokousmatkalla Tampereella pari päivää. Porukassa oli käyty syömässä ja potilas lähti autolla kotiinsa pääkaupunkiseudulle. Koira kotiin hoitolasta ja viikonloppua viettämään, mutta omaan kotiin astuessaan häneltä alkoi tulla vettä kummastakin päästä. Oksentelu tuli kaaressa, ja ripuliuloste oli vesimäistä ja runsasta. Istuessaan pöntöllä hän mietti, miksei lavuaari ole lähempänä ja suunnitteli siirtymistä kylpyammeeseen tilanteen hallitsemiseksi. Kuumetta ei ollut, mutta yleiskunto laski muutamassa tunnissa.

Raili Kauppinen

Vanhenevan miehen alavatsakipu - tapauksen ratkaisu

80-vuotiaalle miehelle oli äskettäin tehty perä- ja ohutsuolen tähystys ja peräpukamien hoidoksi oli laitettu kolme Barronin ligatuuraa. Toimenpiteen jälkeen potilaalla oli ollut ohimenevää kipua alavatsalla. Tästä kahden viikon kuluttua - viisi vuorokautta ennen arvioon tuloa - ulostamisen yhteydessä alavatsalle ilmaantui kova, polttava kipu, joka säteili alaraajoihin. Tämän jälkeen jalat olivat menneet alta ja potilas oli käynyt ambulanssilla terveyskeskuksen päivystyksessä. Siellä odottaessa kipu oli hellittänyt. Perifeeriset sykkeet oli katsottu normaaleiksi ja potilas oli kotiutettu. Potilaan lääkäriomaisella oli kuitenkin herännyt epäily aorttaprosessista. Tämän vuoksi tehtiin saman tien kaikututkimus, ja siinä diagnosoitiin 64 mm leveä vatsa-aortan aneurysma ja potilas lähettiin verisuonikirurgin arvioitavaksi päivystyksenä.

Raili Kauppinen, Pekka Aho, Wolf-Dieter Roth

13-vuotiaan hidastunut pituuskasvu - tapauksen ratkaisu

13-vuotiaan pojan kasvukäyrä oli tuotu koululääkärin nähtäväksi, koska hänen suhteellinen pituutensa ja painonsa kehitys olivat taittuneet. Pojan pituus ja paino olivat olleet koko lapsuuden ajan jonkin verran hieman keskimääräisten arvojen yläpuolella, suhteellinen pituus tasolla +1,5 SD ja suhteellinen paino peruskoulun alaluokilla +26-28 %.

Kaija-Leena Kolho, Katri Makkonen, Raili Kauppinen

13-vuotiaan hidastunut pituuskasvu - osa 2

Normaalikokoisen 13-vuotiaan pojan kasvukäyrä tuotiin koululääkärin nähtäväksi, koska suhteellinen pituus ja paino taittuivat. Pojan pituus ja paino olivat olleet koko lapsuuden ajan jonkin verran hieman keskimääräisten arvojen yläpuolella, suhteellinen pituus tasolla +1,5 SD ja suhteellinen paino peruskoulun alaluokilla +26-28 %. Mittaushetkellä sekä pituus että paino olivat normaalit ja ikään suhteutettuna tavanomaisella tasolla (0 SD, -2 %). Kasvukäyrästä näkyi kuitenkin suhteellisen kasvun hidastuma. Tilannetta jäätiin seuraamaan. Seuraava rutiininomainen pituuden mittaus koulussa oli vasta kahden vuoden kuluttua, 15 vuoden iässä. Tuolloin kasvun hidastuminen näkyi kasvukäyrällä selvästi.

Kaija-Leena Kolho, Katri Makkonen, Raili Kauppinen

Diabeetikon selkäkipu - tapauksen ratkaisu

55-vuotiaalla hoitajalla on ollut tyypin 2 diabetes jo kaksikymmentä vuotta ja sen komplikaatioina nefropatia, neuropatia ja retinopatia mikrovaskulopatian osoituksena. Klaudikaatio- tai angina pectoris -tyyppisiä oireita hänellä ei ole ollut, ja jalkojen magneettiangiografiassa kaikki suonet olivat auki arteria popliteaan saakka. Viime vuoden aikana ongelmana on ollut Charcot'n niveleen liittyvä jalkapohjan infektoitunut haavauma. Potilaalle kehittyi selluliitti ja osteiitti, jota hoidettiin pitkäaikaisella klindamysiinin ja siprofloksasilliinin yhdistelmällä. Haavasta oli kertaalleen kasvanut MRSA. Ajoittain ilmaantuvaan selkäsärkyyn hän käytti tulehduskipulääkkeitä.

Anneli Lauhio, Minna Tahvanainen, Elina Kolho, Raili Kauppinen

Diabeetikon selkäkipu - osa 2

55-vuotiaalla hoitajalla on ollut tyypin 2 diabetes jo kaksikymmentä vuotta. Hänellä on todettu komplikaatioina lieväasteinen nefropatia, retinopatia ja neuropatia. Suurten verisuonten tauteihin viittaavia oireita ei ole ollut. Hoitotasapaino on ollut pitkään hyvä. Lääkehoitona hän on käyttänyt metformiinia ja pitkävaikutteista iltainsuliinia vuodesta 1992 alkaen, mutta nefropatian toteamisen jälkeen metformiinilääkitys lopetettiin. Neuropatia on kehittynyt vuosien saatossa ja ilmenee lähinnä jalkojen tunnottomuutena.

Anneli Lauhio, Minna Tahvanainen, Jaakko Viljamaa, Raili Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030