Väkivaltainen psykiatrinen potilas

Väkivaltaiset potilaat ovat monen terveydenhuollon toimintayksikön arkipäivää. Väkivaltainen potilas saattaa vahingoittaa muita potilaita taikka hoitohenkilökuntaa. Lisäksi hoidon tarpeessa oleva psykiatrinen potilas voi vaarantaa paitsi itsensä, myös muiden henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta terveydenhuollon toimintayksikön ulkopuolella. Väkivaltaisen potilaan aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan ole tyypillisiä potilasvahinkoja, koska ne eivät suoranaisesti aiheudu terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnasta. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on kuitenkin valvontavelvollisuus hoidossaan olevista potilaista. Jos hoidossa oleva henkilö joutuu toisen potilaan hyökkäyksen kohteeksi, saattaa kyse olla potilasvahingosta, mikäli hyökkäyksen kohteeksi joutuneen potilaan valvontaa ei ole järjestetty siten, että hänen fyysinen turvallisuutensa on turvattu.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hoidon viive potilasvahinkona

Potilaan hoidon viivästyminen voi monissa sairauksissa aiheuttaa pysyviä elinvaurioita tai ääritapauksessa johtaa potilaan kuolemaan. Jos kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito olisi estänyt vaurion synnyn, voi hoidon viivästyminen olla myös potilasvahinko. Potilasvahinkona ei kuitenkaan korvata sellaista hoidon viivästymistä, joka on johtunut terveydenhuollon riittämättömistä resursseista. Sen sijaan terveydenhuollon ammattihenkilön virheellinen arvio hoidon kiireellisyydestä ja siitä aiheutunut komplikaatio on potilasvahinko, mikäli tarvittava hoito tosiasiallisesti olisi ollut toteutettavissa käytettävissä olevien resurssien puitteessa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tyypillisen radiusmurtuman puutteellinen hoito

Radiusmurtuma lienee eräs tavallisimmista, jos ei tavallisin, yleislääkärin hoidettavaksi tuleva luunmurtuma. Vaikka murtuman hoitolinjat ovat suhteellisen suoraviivaiset, edellyttää hyväksyttävä lopputulos, että hoidossa on saavutettu kokeneen erikoislääkärin ammatillinen osaamistaso. Potilasvahinkolautakunta on joutunut ratkaisuissaan arvioimaan, milloin yleislääkärin osaamistaso on ollut riittävä hoidon standardi ja milloin murtuman hoidossa olisi edellytetty kokeneen kirurgin osaamistasoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Puutteellinen potilasinformaatio ja suostumus sterilisaatioon

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 5 pykälä:n mukaan potilasta tulee aktiivisesti informoida hänen terveydentilastaan taikka sairaudestaan sekä näihin liittyvistä hoitovaihtoehdoista. Informaatio on annettava ennen varsinaisten hoitopäätösten tekoa, jotta potilaan vaikutusmahdollisuus hoitoonsa turvataan. Potilaslaissa ei kuitenkaan ole määritelty potilaalle annettavan selvityksen laajuutta tai sisältöä, vaan tältä osin seurataan hyvän hoitokäytännön vaatimuksia eli käytännössä edellytetään informoinnilta sitä tasoa, minkä kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö toteuttaisi vastaavassa tilanteessa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian puutteellisuus potilasvahinkona

Operatiiviseen toimintaan liittyy yhtenä riskinä leikkauksen jälkeisen immobilisaation aiheuttama tromboosialttius. Tätä tromboosialttiutta voidaan estää asianmukaisella veren hyytymisjärjestelmään vaikuttavalla lääkityksellä. Kirurgiseen toimintaan liittyy toisaalta merkittävä vuotoriski, joten joissain tilanteissa veren hyytymistä heikentävän hoidon aloittaminen on vasta-aiheista. Käytännöt sen suhteen, millaisen riskin potilailla ja millaisten operaatioiden yhteydessä tromboosiprofylaksia aloitetaan sekä miten tromboosiprofylaksia käytännössä toteutetaan vaihtelevat keskuksittain. Postoperatiivisen tromboosiprofylaksian asianmukainen toteuttaminen on ollut potilasvahinkolautakunnan arvioitavana useissa tapauksissa, joista joissain kysymys on ollut jopa potilaan menehtymisestä keuhkoemboliaan suhteellisen vähäriskisenä pidetyn operaation jälkeen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Itsemurha potilasvahinkona

Potilasvahinkolain perusteella korvataan hoidon laiminlyömisestä (so. riittämättömästä hoidosta) aiheutunut henkilövahinko. Näin ollen myös selkeästi itsemurha-alttiin potilaan hoitamatta jättämisestä seurannut kuolema saattaa tulla korvattavaksi potilasvahinkona. Kun itsemurha tai sen yritys on kuitenkin yksilön itsensä aktiivisesti toteuttama ja hänen tahdostaan riippuva tapahtuma, on käytännössä usein vaikeaa osoittaa potilasvahinkolain säännösten edellyttämää syy-yhteyttä hoidossa tapahtuneiden puutteellisuuksien tai laiminlyöntien ja itsemurhapäätöksen välillä. Jotta itsemurhaa tai sen yritystä voitaisiin pitää potilasvahinkolain säännösten nojalla korvattavana henkilövahinkona, tulisi annetun hoidon puutteellisuuksien lisäksi voida osoittaa, että itsemurha tai sen yritys olisi ollut estettävissä.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Mammografian tulkinta ja rintasyövän diagnoosin viivästyminen

Diagnoosin viivästyminen johtaa usein taudin pahenemiseen. Potilasvakuutuksesta korvataan diagnoosin viivästymiseen liittyvä vahinko, joka aiheutuu siitä, että asianmukainen hoito on laiminlyöty tai myöhästynyt ja tauti on sen vuoksi pahentunut. Hoidon laiminlyömisen syynä saattaa olla pelkästään diagnostisten tutkimusten virheellinen tulkinta. Erityisesti syöpäsairauksien osalta diagnoosin viivästymistä pidetään yleisesti taudin ennustetta huonontavana seikkana ja potilaat ovat hyvin tietoisia nopean diagnoosin merkityksestä hoitolinjojen valinnassa. Erityisesti potilaat, jotka käyvät säännöllisesti seulontatutkimuksissa ja lääkärintarkastuksissa, odottavat että hoitava ja tutkimuksen suorittava lääkäri pystyvät tutkimusten virheettömään tulkintaan. Potilasvahinkolautakunta onkin käsitellyt useita tapauksia, joissa kysymyksenä on ollut mammografiatutkimuksen puutteellisesta tulkinnasta aiheutunut rintasyöpädiagnoosin viivästyminen ja siihen liittyvä vahinko.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Puutteellinen jälkiseuranta potilasvahinkona

Terveydenhuollon ammattihenkilön asemasta seuraa erityinen huolehtimisvelvollisuus potilaasta. Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataankin henkilövahinko, jonka potilaan tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn laiminlyönti on todennäköisesti aiheuttanut. Terveydenhuoltojärjestelmä perustuu kuitenkin pitkälti hoidon porrastukseen eikä yhden ammattihenkilön voi edellyttää kantavan vastuuta koko hoitoketjun toiminnasta. Usein lopullinen päätös hoidosta tehdään vasta pitkähkön seurannan jälkeen. Tällöin vaarana on, että suunnitellut hoidot tai tutkimukset jäävät toteutumatta joko huonon potilas-lääkärisuhteen, puuttuvan hoitomyöntyvyyden, hoitoketjun järjestelmävirheiden tai yksinkertaisesti inhimillisten väärinymmärrysten takia ja tästä aiheutuu potilaalle vahinkoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Julkisen terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja potilaan oikeus vahingonkorvaukseen

Potilasvakuutus korvaa hoidon yhteydessä syntyneitä tai hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vahinkoja. Hoidon antamatta jättämisen laiminlyöminen voi johtua paitsi hoitohenkilökunnan arviointivirheestä, myös siitä yksinkertaisesta syystä, ettei terveydenhuollon vähäisten resurssien takia hoitoa pystytä antamaan kaikille sitä tarvitseville. Potilasvahinkolautakunta onkin joutunut ottamaan kantaa siihen, milloin lääketieteellisesti tarpeellisen hoidon saamatta jääminen terveydenhuollon resurssipulan takia voisi olla korvattava potilasvahinko. Lähtökohtaisesti potilasvakuutusjärjestelmän tarkoituksena ei ole toimia täydentävänä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmänä vaan nimenomaan hoidon yhteydessä syntyneiden vahinkojen korvausjärjestelmänä. Niinpä hoidon viivästyminen puuttuvien julkisen terveydenhuollon resurssien takia ei yleensä oikeuta potilasvahinkolain perusteella vahingonkorvaukseen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Sikiön raskauden tai synnytyksen aikainen hapenpuute potilasvahinkona

Raskauden tai synnytyksen aikainen hapenpuute johtaa usein lapsen pysyvään vammautumiseen. Hapenpuutteen diagnoosin viivästyminen tai laiminlyönti ryhtyä toimenpiteisiin todetun hapenpuutteen takia on peruste maksaa korvausta aiheutuneesta vahingosta. Näihin vahinkoihin liittyvät korvaukset ovat myös merkittävän suuria (käytännössä useita miljoonia markkoja), koska aiheutuneeseen vammaan liittyy alkuvaiheessa lisääntynyt hoidon ja kuntoutuksen tarve ja sittemmin usein pysyväksi jäävä kyvyttömyys yksin selvitä päivittäisistä toiminnoista tai hankkia elatusta ilman, että lapsen elinikäennuste merkittävästi lyhenisi.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Pitkäaikaishoidossa olevan vanhuksen tapaturman korvattavuus

Potilasvahinkolakia sovelletaan terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneisiin henkilövahinkoihin. Terveyden- ja sairaanhoidon määrittely ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidossa hoivan ja hoidon raja on vaikeaselkoinen. Jos vanhainkodissa tai muussa vastaavassa laitoksessa huolehditaan yleisesti ottaen vanhusten perustarpeista, kysymys on potilasvahinkolautakunnan käytännön mukaan hoivasta (perushoidosta) eikä varsinaisesta (terveyden- ja sairaan) hoidosta. Hoidossa olevan vanhuksen tapaturma voi tulla korvattavaksi potilasvahinkona paitsi silloin, kun tapaturma liittyy tutkimus- tai hoitotoimenpiteeseen, myös silloin, kun potilaan asianmukainen seuranta ja valvonta on laiminlyöty.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kokeneen kirurgin suorittama kilpirauhasoperaatio ja nervus recurrens -pareesi

Palaavan kurkunpäähermon (nervus recurrens) vaurion aiheuttama äänihuulihalvaus on kilpirauhaskirurgian hyvin tunnettu, joskin suhteellisen harvinainen, komplikaatio. Hyvissä leikkausolosuhteissa tehtyyn kilpirauhasleikkaukseen liittyvä recurrens-pareesi on tyypillinen potilasvahinko, joka suhteellisen satunnaisesti kohtaa osaa leikkauksen läpikäynneistä potilaista ja oikeuttaa yleensä vahingonkorvaukseen potilasvakuutuksesta. Eräissä tilanteissa kilpirauhaskirurgiaan liittyvän recurrens-pareesin riskin katsotaan kuitenkin olevan niin suuri, että komplikaatio ei ole merkittävässä osassa leikkauksia vältettävissä, vaikka leikkauksen suorittaisi kokenutkin kirurgi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on otettu kantaa siihen, milloin kilpirauhasoperaatioon liittynyt recurrens-pareesin riski on ollut niin merkittävä, että tätä komplikaatiota ei enää pidetä sellaisena vältettävissä olevana vahinkona, joka korvataan potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Juhani Ahonen, Lasse Lehtonen

Kirurgisen toimenpiteen yhteydessä aiheutuneen infektion korvaaminen potilasvahinkona

Vuosi sitten uusittu potilasvahinkolaki kattaa myös terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä alkaneen infektion aiheuttamat vahingot, jos infektio ei ole ollut ennakoitavissa hoitotoimenpiteeseen ryhdyttäessä. Potilasvahinkolautakunta on muutamissa viime aikaisissa ratkaisuissaan arvioinut sitä, milloin leikkauksen yhteydessä alkanut infektio on korvattava potilasvahinko ja toisaalta milloin potilaan tulee se kohtuudella sietää osana perustautinsa hoitoriskiä. Käytäntöä linjaavat päätökset edellyttävät potilasvakuutuksesta korvattavalta infektiovahingolta, että infektioriski toimenpiteeseen ryhdyttäessä on ollut pieni, aiheutunut vahinko on lievää vakavampi ja potilaan perustauti ei ole ollut niin vakava, että leikkaus on ollut täysin välttämätön infektioriskistä huolimatta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen