Etiikka biopankissa

Biopankkilaki tuli voimaan viime syksynä, ja siihen sisältyi muutoksia niin näytteiden antajien kuin biopankkien toiminnan osalta. Henkilöltä ei enää tarvitse pyytää uutta suostumusta jokaiseen näytteestä tehtävään tutkimukseen. Toisaalta biopankki ei saa luovuttaa henkilön tietoja esim. rikostutkintaan tai vakuutusyhtiölle. Mahdollisina riskeinä on mainittu muun muassa geenitiedon ennakoimaton käyttö.

Sirpa Soini, Veikko Launis

Onko laki eettinen minimi?

Lainsäädäntö ei aina ole lääkärin näkökulmasta selkeää ja yksioikoista. Hänelle voi olla ongelmallista hyväksyä esimerkiksi sellaisia lakiin kirjattuja vaatimuksia, jotka heikentävät lääkärin salassapitovelvollisuutta ja vaarantavat potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuuden. Laki korostaa usein muotoseikkoja eettisen sisällön kustannuksella, eikä ole sensitiivinen inhimillisen todellisuuden monimuotoisuudelle.

Veikko Launis

Oikaisu: Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoito - Sopisiko Norjan malli Suomeen?

Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoitoa käsittelevässä artikkelissa Etiikka-palstalla Lääkärilehdessä 9/2012 (s. 7069) todettiin ingressissä virheellisesti, että Norjassa tahdonvastaista hoitoa on sovellettu kuluvan vuoden alusta. Erityinen raskaana olevia päihdeongelmaisia naisia koskeva säännös on kuitenkin otettu sosiaalihuoltoa koskevaan lakiin vuonna 1996, kuten artikkelin tekstissä myöhemmin oikein todettiin.

Merike Helander

Laki muuttui - muuttuuko elinsiirtojen määrä?

Elinsiirtoja koskeva laki muuttui 1.8.2010. Lainmuutoksen tarkoituksena oli edistää elinsiirtotoimintaa. Anestesiaylilääkäri Heikki Laine kritisoi lainmuutosta ja epäilee sen vaikutuksia. Elinsiirtokirurgi, professori Krister Höckerstedt, lääkintäoikeuden dosentti, lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen ja tehohoitolääkäri, dosentti Ilkka Parviainen kommentoivat.

Heikki Laine, Krister Höckerstedt, Salla Lötjönen, Ilkka Parviainen

Tutkimusetiikan kipupisteitä

Sairaanhoitopiirien eettisten toimikuntien tehtävänä on pohtia alueellaan tehtävien tutkimusten eettisiä näkökohtia ja valvoa, että tutkimussuunnitelma on lain mukainen. Joutuvatko toimikunnat kuitenkin keskittymään epäolennaisiin muotoseikkoihin, riittääkö niiden asiantuntijuus ymmärtämään eri alojen erityiskysymyksiä ja tulkitaanko tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä liian ahtaasti? Näihin kysymyksiin ottavat kantaa neljä kokenutta ja tunnustettua tutkijaa ja tieteentekijää.

Hoitoja valikoiva kotisairaanhoidon potilas

Pitkälle edennyttä MS-tautia sairastava potilas on henkilönä vaikea ja raskas kotona hoidettava. Potilas saa normaalia enemmän kotisairaanhoidon palveluja, mutta ei halua laitoshoitoon, vaikka puoliso on selvästi uupunut. Lääkärin mielestä potilaan vaatimukset ovat kohtuuttomia. Foorumi pohti asiaa eri näkökulmista ja totesi, että kaikissa toimintavaihtoehdoissa on jonkinlaisia ongelmia, eivätkä eettiset periaatteet yksiselitteisesti ratkaise ongelmaa.

Samuli Saarni

Parantumattomasti sairaan lapsen ventilaattorihoidon jatkaminen?

- Perinnöllistä etenevää lihassairautta sairastava lapsi on pysyvästi ventilaattorihoidossa ja kykenee kommunikoimaan vain heikosti. Eettinen foorumi pohti aktiivisen hoidon jatkamiseen tai lopettamiseen liittyviä vaihtoehtoja. Valintatilanteessa hoitojen lopettaminen on usein vaikeampaa kuin niiden alkamisesta pidättäytyminen. Vanhempia ei tulisi jättää yksin päätöksenteossa, vaan tukea heitä pyrkien yhteisymmärrykseen hoitolinjoista.

Samuli Saarni

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030