Raskaus ja synnytys ovat matka äitiyteen

On monia eettisesti tärkeitä perusteita, joilla voidaan puolustaa sijaissynnyttäjän käyttöä. Anne-Maria Suikkari on puheenvuorossaan esittänyt selkeässä muodossa tärkeimmät sijaissynnyttämisen hyväksymisen puolesta puhuvat argumentit. On olemassa harvinaisia ja hyvin vakavia sairauksia, jotka estävät biologisesti oman lapsen saannin, vaikka hedelmöitys voitaisiin saada aikaan parin omilla sukusoluilla. On myös olemassa esimerkkejä toteutuneista hoidoista, joissa sijaissynnytys on toiminut käytännössä ongelmitta, vaikka esimerkiksi Suomessa sille ei ole ollut mitään kestävää oikeudellista pohjaa. Voimassaolevan lain mukaan synnyttäjä on lapsen äiti. Lakia on toki mahdollista muuttaa, jos siihen ratkaisuun mennään.

Martti Lindqvist

Sijaissynnytys eettisenä ongelmana

Sijaissynnytys ei ole lisääntymistapahtuman säätelynä mikään uusi keksintö. Jo Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Abraham ja Saara, jotka eivät voineet saada lapsia, käyttivät apuna Hagaria, joka tuli raskaaksi ja synnytti heille lapsen. Nykyinen lisääntymislääketiede mahdollistaa suuremman määrän valintoja. Sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä, jolloin lapsi saa alkunsa lasta toivovan parin omista sukusoluista. Vaihtoehtoisesti sijaissynnyttäjä voi hankkiutua raskaaksi omista ja lasta toivovan pariskunnan miesosapuolen sukusoluista (kuten Abrahamin tapauksessa kävi). Kolmanneksi sijaissynnyttäjä voi tulla raskaaksi jonkun muun tai joidenkin muiden kuin omista ja lasta toivovan pariskunnan sukusoluista. Lääkintäjuristi Lori B. Andrews kuvailee kirjassaan The Clone Age tapauksen, jossa lapseton aviopari hankki spermanluovuttajan, munasolun luovuttajan ja sijaissynnyttäjän. Hän kertoo myös tapauksesta, jossa 42-vuotias äiti hankkiutui raskaaksi ja toimi sijaissynnyttäjänä oman lapsettomuudesta kärsivän tyttärensä ja tämän aviomiehen sukusoluista (1).

Veikko Launis

Psykoosin varhaisvaiheen tunnistaminen ja hoito - eettisten näkökohtien tarkastelua

Viime vuosina on pyritty löytämään mahdollisuuksia puuttua yhä useamman sairauden kulkuun jo alkuvaiheessa. Myös psykoottisten häiriöitten keskeisiksi tutkimusaiheiksi ovat nousseet varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen, koska ne saattavat merkittävästi parantaa hoidon tulosta ja muuttaa häiriön kulkua. Vaikean mielenterveyden häiriön varhaiseen tunnistamiseen saattaa kuitenkin liittyä myös merkittäviä eettisiä ongelmia, joita tarkastellaan aihepiiriä koskettavan kirjallisuuden valossa. Psykoosin varhaisen vaiheen tutkiminen puolustaa paikkaansa kliinisissä ja riskipopulaatioissa.

Jyrki Korkeila

Geenit ja arvot

Helmikuussa järjestettiin laaja geenit ja arvot -paneelikeskustelu, johon osallistui alan asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli stimuloida aiheesta keskustelua, jota Suomessa käydään huomattavasti vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Genetiikkaan liittyy useita eettisiä ja poliittisia kysymyksiä, asenteita ja pelkojakin, joita kannattaa tässä vaiheessa pohtia ja samalla jatkaa keskustelua lääketieteen kannalta merkittävistä ongelmista.

Samuli Saarni

Eläinten arvo ja eläinkokeiden hyöty

Eläinkokeet ovat yhä edelleen ehkä kiistanalaisin eläinten käytön muoto - asia, jonka eläinkokeita tekevät tutkijat ovat varmasti huomanneet. Tämä johtuu saadun hyödyn ja eläinten käytön ristiriidasta, joka on suurempi kuin useimmissa muissa eläinten käyttötavoissa. Artikkelissa tarkastellaan tätä ristiriitaa ja pohditaan mitä tehdä, kun eläinten ja ihmisten intressit ovat vastakkain. Oikeuttaako saatu hyöty eläinten käyttämiseen?

Elisa Aaltola

Lääkärinohjeita renessanssin Italiassa

Italialaisen Gabriele Zerbin 1400-luvulla antamien ohjeiden mukaan lääkärin tulee pitäytyä tiukasti omassa ammattiroolissaan eikä sekaantua taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, koska se saattaa alentaa hänen arvostustaan. Oikeudellisesta vastuusta annetut yksityiskohtaiset ohjeet varmistavat lääkärin selustan mahdollisten syytetoimien varalta. Osaa ohjeista voi nykykäsityksen mukaan pitää jopa epäeettisinä, mutta ne kuvastavat sen aikaisen kulttuurisen kehyksen määrittämiä eettisesti arvostettavia tekoja.

Heikki Mikkeli

Geneettisen tiedon erityisluonne: geenitestauksen eettisiä ongelmia

Geenitestausten tulosten päätymisen ulkopuolisten käyttöön pelätään lisäävän sosiaalista ja taloudellista syrjintää. Vakuutusyhtiöt ja työnantajat voivat käyttää tietoja, tehdessään vakuuttamis- ja työhönottopäätöksiä. Toisaalta vakuutustoiminnassa ja työelämässä on ollut jo pitkään hyväksyttyä selvittää suvussa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia vakuutusehtojen määrittämisen tai työturvallisuuden nimissä.

Veikko Launis

Lasten kuntoutuksen etiikasta

Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten kuntoutus on terveydenhuollon toimintaa, joka ei säihky julkisuuden valokeilassa eikä sitä useimmiten voida perustella satunnaistetuissa tieteellisissä tutkimuksissa saadulla tiedolla. Asianosaisille lapsille ja perheille kysymys kuntoutuksen saamisesta tai sen epäämisestä on kuitenkin suuri. Kirjoituksessa tarkastellaan lasten kuntoutuksen taustalla olevia eettisiä arvoja ja lainsäädäntöä.

Matti Koivikko, Pekka Louhiala

Lääketieteen olemus

Sanakirjoista löytyy määritelmiä lääketieteelle, mutta ne eivät onnistu kovin hyvin kuvaamaan sitä tieteen ja käytännön yhdistelmää, jota lääketieteeksi kutsumme. Voiko lääketiede ylipäänsä olla tiedettä tai tieteellistä? Ja jos se on tiedettä, mitä tieteellä silloin tarkoitetaan? Raimo Puustinen ehdottaa seuraavassa omaperäistä uutta ratkaisua. Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala kommentoivat.

Raimo Puustinen

Priorisointi - mahdoton yhtälö?

Priorisointia pohtinut neuvottelukunta totesi kannanotossaan, että toistaiseksi priorisointia ei Suomessa tarvita, vaan nykyisen järjestelmän tehostaminen ja kehittäminen saavat riittää. Neuvottelukunta suhtautui kielteisesti oregonilaiseen hoitojen listaamiseen tärkeysjärjestyksessä ja suositteli terveydenhuollon bkt-osuuden lisäämistä vertailukelpoisten OECD-maiden tasolle. Kuitenkin lääkäri joutuu käytännön työssään priorisoimaan joka päivä, koska kaikkeen hyvään kaikille ei ole varaa. Kirjoittajan mielestä yhteiskunnan olisi hyväksyttävä tämä tosiasia ja annettava lääkärille priorisointivastuun lisäksi myös priorisointivaltaa.

Samuli Saarni

Eläinkokeet ovat moraalisesti ongelmallisia

Eläviä eläimiä käytettiin tieteellisessä tutkimustoiminnassa jo antiikin Kreikassa. Kokeellinen tutkimustoiminta sai kuitenkin varsinaisen sysäyksen vasta 1600-luvulla, ainakin osin René Descartesin filosofisen näkemyksen ansiosta. Descartesin mukaan eläimet ovat koneita, joilta puuttuu henkinen elämä ja kyky kokea kipua ja mielihyvää. Siten vivisektio, elävien eläinten leikkeleminen ilman nukutus- ja puudutusaineita, oli rinnastettavissa kellon purkamiseen osiinsa.

Markku Oksanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030