Ahdistunut ja levoton teinityttö

Nyt 13-vuotias tyttö on ollut 3-vuotiaasta lähtien lasten- ja myöhemmin nuorisopsykiatrisen hoidon piirissä, ensin perheneuvolassa ja sittemmin erikoissairaanhoidossa. Ongelmina ovat olleet mm. ahdistuneisuus, traumaperäiset oireet, pelot ja psykoottiset oireet. Lääkityksenä hänellä on ollut ketiapiini ja tarvittaessa melatoniini nukahtamista auttamaan. Äidillä on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja isä, jolla oli päihdetausta, kuoli tapaturmaisesti 6 vuotta sitten. Uusperheessä on äidin ja tytön lisäksi äidin uusi mies sekä näiden yhteiset 3-vuotias poika ja parin viikon ikäinen vauva.

Risto Lapatto

Ahdistunut ja levoton teinityttö

Uuden perheenjäsenen tulo kotiin on tietysti tarjoutuva selitys tytön kroonisen tilan pahenemiseen. Uutta perhetilannetta oli käsitelty terapiassa, ja jotakin merkitystä silläkin lienee ollut. Tila ei mitenkään ollut niin hankala, että päivystyslähetettä olisi tarvittu. Potilas oli itsekin tätä mieltä samoin kuin saattajat. He arvelivat pärjäävänsä viikon lopun yli melatoniinilla, ja näin tapahtui. Hoitava nuorisopsykiatri tapasi potilaan maanantaina henkilökohtaisesti.

Risto Lapatto

Isomummin keuhkoputken valkea tukos

Yhdeksääkymmentä lähestyvä pirteä vanhus asui yksin eikä tarvinnut kotiapua. Hänen sydämessään oli vuosien ajan ollut ajoittain eteisvärinää, ja siksi hän käytti varfariinia ja bisoprololia. Lisäksi käytössä oli kalsiumin ja D-vitamiinin yhdistelmävalmiste. Oikeassa rytmissä mitään vaivaa ei ollut ja elämäntavatkin olivat suositusten mukaiset. Hän harrasti liikuntaa, ei ollut koskaan tupakoinut ja alkoholin käyttö oli hyvin niukkaa.

Juhani Partanen

Mammografian hyöty ja tutkimusasetelman luotettavuus

Aiemmissa koepaloissa käsittelimme syöpien ja erityisesti rintasyövän seulontaa. Nyt on BMJ:ssa julkaistu 25 vuoden satunnaistettu seurantatutkimus rintasyövän seulonnasta (1). Tutkimuksessa verrattiin 40-59-vuotiaiden naisten vuosittaista mammografiaa 50-59-vuotiaiden rintojen vuosittaiseen palpaatioon ja 40-49-vuotiaiden naisten rintojen kertapalpaatioon. Tutkimuksessa todettiin 666/44 925 invasiivista rintasyöpätapausta mammografiaryhmässä ja 524/44 910 verrokkiryhmässä. Kuolleisuus rintasyöpään oli 108,4/100 000 mammografiaryhmässä ja 110,2/100 000 verrokkiryhmässä; vaarasuhde oli 0,99 (95 %:n LV 0,88-1,12).

Matti Uhari

Oirekierre leikkauskomplikaation seurauksena

Keski-ikäiselle, aiemmin terveelle miehelle tehtiin alaraajaan pieni verisuonikirurginen toimenpide. Sen komplikaationa potilaalle jäi nilkan seudun hermovauriokipu, joka oirehti paikallisena kosketusarkuutena ja ajoittain ilmaantuvina voimakkaina, lyhyinä kipukohtauksina. Kipu voimistui pitempään istuessa, seistessä tai kävellessä. Toimistotyyppistä työtään potilas pystyi kuitenkin jatkamaan, osan viikkoa etätöinä kotoa käsin.

Tarja Heiskanen

Väärä testitulos ja liian monen testin harha

Ykköstyypin diabeteksen yhteyttä mahdolliseen infektioon on tutkittu aktiivisesti. Viime aikoina runsaasti huomiota sai suomalainen tutkimus, jossa havaittiin mahdollinen yhteys enterovirusinfektion ja diabeteksen ilmaantumisen välillä (1). Tutkimuksessa oli laskettu vetosuhde neutraloivien vasta-aineiden ilmaantumiselle tapausten ja verrokkien välille 44 enteroviruksen (41 serotyypin) osalta ja tehty 44 tilastollista testiä.

Matti Uhari

Syöpäpotilaan turvotukset ja ihorakkulat

Kuusissakymmenissä olevan naisen vasen rinta poistettiin estrogeenireseptoripositiivisen syövän vuoksi. Myös kainalossa oli syöpäkasvua. Leikkauksen jälkeen annettiin sädehoitoa ja jatkossa tamoksifeenia. Potilaan vointi säilyi hyvänä, mutta kymmenkunta vuotta myöhemmin tauti uusiutui isona pattina kainalossa. Luustossakin oli etäpesäkkeitä. Tuumorisolut eivät enää ilmentäneet estrogeenireseptoreja, ja hoidoksi valittiin syklofosfamidin, epirubisiinin ja fluorourasiilin kombinaatiot eli CEF-yhdistelmät. Kuusi kuuria tehosi, mutta sitten kasvain levisi ja siirryttiin antamaan dosetakselia. Vaste oli aluksi hyvä, mutta heikkeni vähitellen, jolloin jatkettiin kapesitabiiniilla. Sen neljä kuuria pienensivätkin kasvainkudoksen määrää.

Juhani Partanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030