Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Terhi Kilpi joutui myrskyn silmään
Julkaistu 20.01.2011 10.26

Narkolepsiatapauksista ja kaikesta kohusta huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Kilpi ei päättäisi H1N1-rokotuksista nyt toisin, estettiinhän rokotuksilla turhia kuolemia. Ammatillisen uransa hankalimmassa paikassa Kilpi kuitenkin kokee nyt olevansa.

Terhi Kilpi on suorapuheinen ihminen. Kun häneltä kysyy, onko sikainfluenssaa ja H1N1-rokotuksia seurannut narkolepsiakohu hänen ammatillisen uransa pahin paikka, Kilpi vastaa hetken harkinnan jälkeen.

– Ammatillisesti tämä taitaa olla sellainen. Joka tapauksessa epäilykin ­rokotteen ja narkolepsian yhteydestä on erittäin vaikea tilanne, jonka selvittäminen vaatii paljon työtä. Mutta onhan sitä muuten elämän varrella ehtinyt joutua moniin koviinkin paikkoihin. Niistä on vain mentävä eteenpäin.

Suorapuheisuudesta ei ole aina ollut hyötyä. Kilpi nimittäin on sanonut julkisesti useammankin kerran, ettei hän tiedä tai ettei kukaan muukaan tiedä.

– Tämän hetkisen tiedon valossa on todennäköisintä, ettei rokote ole yksin aiheuttanut narkolepsian puhkeamista, vaan siinä on täytynyt olla jokin muukin tekijä mukana. Onko se H1N1-virus, joku muu virus vai geneettinen tekijä? Näitä vaihtoehtoja nyt selvitetään useammassa tutkimuksessa, Kilpi sanoo.

”En suoranaisesti ole pelännyt”

Narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmat haluaisivat selvyyden rokotteen osallisuudesta, koska vain siten he voivat saada korvauksia Lääkevahinkovakuutuspoolista. THL:n rooli on tutkia, ei ottaa kantaa korvauksiin.

– Tämän selittäminen väsyneille ja osin vihaisillekin vanhemmille on ollut vaikeaa, Kilpi sanoo.

Internetin keskustelusivustot ja kärjekkäimpien medioiden otsikot ovat vaatineet Kilven eroa. Vihasivustot ovat pelottavia, onko Terhi Kilpi pelännyt?

– En suoranaisesti ole itseni puolesta pelännyt, mutta ei voi kiistää, etteikö tämä ole minuun vaikuttanut. Vihameilien tulo loppui STM:n joulukuiseen vanhemmille järjestettyyn keskustelutilaisuuteen, joten päivä oli varmasti tarpeen. Olin itsekin koko ajan sitä mieltä, että meidän THL:n asiantuntijoiden on astuttava vanhempien eteen ja kohdattava heidät.

– Me täällä talossa ja minä ylilääkärinä olen kuitenkin suositellut rokotuksia ja neuvonut ihmisiä niitä ehdottomasti ottamaan. Nyt kun epäilys rokotteen turvallisuudesta on herännyt, meidän pitää nämä epäilyt ottaa vastaa ja lähteä niitä selvittämään, Kilpi sanoo.

Tiedeyhteisön ja vanhempien välissä

Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian yhteyttä pyritään Suomessa selvittämään kahdessa epidemiologisessa tutkimuksessa ja immunologisessa tutkimuksessa. Euroopan lääkevirasto EMA tekee oma selvitystä, ja WHO ottaa kantaa aikanaan.

– Asetelma on erikoinen, sillä narkolepsiatapauksia on ilmaantunut rokotusten jälkeen odotettua enemmän vain Suomessa ja Ruotsissa. Kaiken järjen mukaan niitä olisi pitänyt tulla myös esimerkiksi Norjassa tai Kanadassa, jossa rokotuskattavuus oli paikoin samaa luokkaa.

– Olemme nyt kansainväliselle tiedeyhteisöllekin kummajainen. On jo kantautunut epäilyjä, että Suomessa ja Ruotsissa narkolepsiaa on ylidiagnosoitu ja yleinen hysteria on tuonut perheitä lääkäriin.

– Joudumme nyt vakuuttelemaan kansainvälisille asiantuntijoille, että havaintomme on relevantti, narkolepsia­tapaukset poikkeuksellisen rajuoireisia ja poikkeuksellisen pienillä lapsilla ja taudinkuva hyvin samanlainen molemmissa maissa, kertoo Terhi Kilpi.

Samaan aikaan Suomessa osa vanhemmista ja heidän kelkkaansa heittäytyneistä rokotustenvastustajista ei tahdo millään uskoa, että THL:n ja yliopistojen asiantuntijat tekevät kaikkensa löytääkseen syyn narkolepsian esiintyvyyspiikkiin.

Ulla Järvi

Kuva: Mikko Käkelä

Vastine: Narkolepsiaan sairastuneiden vanhemmat sanoutuvat irti vihapostista

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Ulostebakteereita sisältävät kapselit tehosivat Clostridium difficile –infektioon17.10.2014

Ohjaajakin tarvitsee ohjausta16.10.2014

Kliininen työnohjaus onkin arvonlisäverotonta16.10.2014

Testosteronihoidon hyödyt ylittävät riskit16.10.2014

Onko tulevien lääkärien syytä huolestua työllisyysnäkymistä?16.10.2014

Kilpirauhaskohu näkyy endokrinologien vastaanotoilla16.10.2014

VM tarttui lääkärien verosuunnitteluun16.10.2014

Kari Alitalo sai tiedepalkinnon16.10.2014

Sote-alueille toivotaan vahvaa roolia15.10.2014

Tulehduskipulääkkeet yhteydessä laskimotukoksiin13.10.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014