Liian vähän oikeuslääkäreitä, liikaa oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia
Oikeuslääkäreiden erikoistumiskoulutuspaikkoja pitäisi lisätä. Toisaalta oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on Suomessa kansainvälistä tasoa suurempi, joten siinä voisi olla korjaamisen varaa. Näihin asioihin halutaan puuttua THL:n kokoamassa oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelmassa.
Oikeuslääkäreiden erikoistumiskoulutuspaikkoja pitäisi lisätä. Toisaalta oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on Suomessa kansainvälistä tasoa suurempi, joten siinä voisi olla korjaamisen varaa. Näihin asioihin halutaan puuttua THL:n kokoamassa oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelmassa.
Konkreettisina tavoitteina suunnitelmassa on lyhentää kuolemansyyn selvitysten käsittelyajat lainsäädännön edellyttämälle tasolle, pitää huolta omaisten riittävästä palvelusta ja supistaa toimintaan liittyviä alueellisia eroja vuoteen 2015 mennessä.
Kehittämissuunnitelman mukaan oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset pitäisi keskittää nykyisten 20 paikkakunnan sijasta viiden yliopiston yhteyteen Helsinkiin, Turkuun, Ouluun, Tampereelle ja Kuopioon.
Oikeuslääkäripula vaikeuttaa oikeuslääkinnän kehittämistä. Sen korjaamiseksi oikeuslääkäreiden erikoistumiskoulutuspaikkoja pitäisi lisätä. Ylilääkäri, yksikön päällikkö Riitta Kauppila THL:stä arvioi, että alkuvaiheessa tarve on suurempi, mutta jatkossa pärjättäisiin, jos vuosittain valmistuisi yksi oikeuslääketieteen erikoislääkäri.
Myös palvelujen kysyntään pitäisi vaikuttaa. THL:n mukaan poliisien pyytämien oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten ja lääketieteellisten kuolemansyyn selvitysten määrien suhde ei ole kunnossa. Se pitäisi pystyä tasapainottamaan kansainväliselle tasolle.
Oikeuslääketieteen kehittäminen siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi vuonna 2010. Kehittämissuunnitelman toteuttamisen edistämiseksi THL on asettanut yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjävirasto, Valvira, sairaanhoitopiirit ja oikeuslääketieteen professorit.
