TYKS piirtää erikoissairaanhoidon uusiksi

Tyks 2013 -johtoryhmä piirtää uutta sairaalaa, jossa potilaan hoito tapahtuu prosesseissa. Päiki-yksikön potilaan kättä tutkimassa erikoistuva lääkäri Teemu Niemi takanaan toimialuejohtaja Petri Virolainen.

http://www.laakarilehti.fi/pics/petrivirolainen.jpg

– Meiltä katoavat nykyiset klinikat, ja potilaat hoidetaan kahdeksalla toimi­alueella, jotka jakautuvat useampiin vastuualueisiin. Toimialueiden johtajat on nimitetty vuoden 2012 loppuun asti, ­samoin ylihoitajat. Vastuualueille tulee aikanaan omat lääkärijohtajansa.

– Toimialuejohtajat ovat tulosvastuullisia lääkäreitä, joilla on paljon vastuuta, mutta nyt myös valtaa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen.

Muutoksen syvyyttä kuvastaa sekin, ­että nyt Lehtonen keskittyy puolentoista vuoden kuluttua aloittavan uuden sairaalan luomiseen. Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi toimii sairaanhoitopiirin johtoryhmän puheenjohtajana ja Lehtonen vetää Tyks 2013 -johtoryhmässä.

– Tämä organisaatiomuutos on poikkeuksellisen hyvin resursoitu ja käytämme myös ulkopuolista konsulttityö­voimaa. Jokaisella työntekijällä on ollut alusta alkaen mahdollisuus ottaa kantaa uudistuksiin, joita on pyritty todella juurruttamaan jokaisen työntekijän tasolle, Olli-Pekka Lehtonen painottaa.

”Näin sen pitäisi mennäkin”

Tuki- ja liikuntaelinten toimialueen johtaja, ortopedian ylilääkäri Petri Virolainen ottaa uudistuksen vastaan hyvillä mielin.

– Lääkärin näkökulmasta potilas saa nyt parasta mahdollista hoitoa juuri sillä hetkellä, kun potilas on lääkärin ”käsissä”. Mutta potilaan näkökulmasta esimerkiksi pitkät hoitojonot tai klinikalta toiselle pallottelu eivät ole hyvää hoitoa.

– Uudessa sairaalassa potilas tietää ­aina, kuka hänen hoidostaan on vastuussa. Vaikka esimerkiksi selkäpotilaan hoito vaatisi usean erikoisalan osaajien kohtaamista tai konsultointia, se ei muuta potilaan asemaa prosessissa. Potilasta hoidetaan aina selkäkeskuksessa, ja sinne myös lähetetään kaikki selkäpotilaat hoitoarvioon huolimatta siitä onko hoito konservatiivista vai operatiivista. Viime kädessä vastuullinen lääkäri on aina toimialuejohtaja, Virolainen kuvailee.

Petri Virolainen sanoo, että tulevaisuudessa jokaisella erikoislääkärillä on todennäköisesti yksi päävastuualue, mutta jollakin voi olla 2–3 prosessia hallussaan. Oma spesiliateetti on pääroolissa, mutta tarvittaessa toimialueen lääkäri voi joutua paikkaamaan muissakin prosesseissa. Ortopediassa ja kirurgiassa spesialiteetit näyttävät kapenevan koko ajan, mikä voi pahimmillaan häivyttää käsitystä potilaan kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Toisaalta paluuta yleis­kirurgiaan ei enää ole.

Raha tuo vastuuta

– Potilaan hoitaminen on entistä enemmän moniammatillista tiimityötä, jossa esimerkiksi aivohalvauspotilaan tutkimukseen ja hoitoon saattavat osallistua niin neurologi, neurokirurgi, verisuonikirurgi kuin toimenpideradiologikin, ­toteaa neurotoimialueen johtaja, professori Risto O. Roine.

Merkittävä osa neurologisista potilaista tulee TYKS:iin päivystyksen kautta. Vastikään perustettu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on se sairaalan osa, jossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kouriintuntuvasti toimialueiden työhön.

– Päivystyksen substanssiosaaminen tulee luonnollisesti toimialueilta. Esimerkiksi neurokirurgit päivystävät merkittävän osan ajastaan, se kuuluu työn luonteeseen. Toimialueilla on siten oltava myös valta vaikuttaa päivystyksen toimintaan, painottaa Roine.

Sekä Virolainen että Roine muistuttavat talousvastuun mukana tulevasta vallasta. Toimialueen sisällä johtajalla on valtaa liikutella resursseja potilaiden tarpeiden mukaan, nykyisiä jähmeitä rakennelmia ei ole uudistusten tiellä. Raha ei kuitenkaan voi olla ainoa onnistumisen mittari, vaan hoidon laatua tullaan mittaamaan eri tavoin.

Ulla Järvi

Kuva: Vesa-Matti Väärä