Ajan­kohtai­sta

Lääkärit tunnistavat ­borreliatartunnat entistä paremmin

Haasteena on kuitenkin huolellisuus tutkimuksessa. Hankalissa paikoissa sijaitsevat ihomuutokset jäävät helposti huomaamatta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/borrelioosi.jpg
Punkkien levittämien borreliatartuntojen tunnistaminen avoterveydenhuollossa on ­parantunut viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana. Näin uskoo ­Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ­infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

Hänen mukaansa haasteena on kuitenkin huolellisuus tutkimuksessa.

– Kun ihmiset tulevat näyttämään ihottumaa, iho tulisi tutkia kokonaan. Hankalissa paikoissa sijaitsevat borre­lioosiin liittyvät ihomuutokset jäävät helposti huomaamatta.

Pitemmälle edenneen neuroborre­lioosin kohdalla taudin tunnistaminen voi olla ongelmallista etenkin silloin, kun potilas ei ole huomannut punkin puremaa. Varhaiseen disseminaatiovaiheeseen liittyvät tulehdusoireet saattavat muistuttaa esimerkiksi äkillistä virus­tautia.

Varma diagnoosi saattaakin vaatia selkäydinnäytteen tutkimista intratekaalisten vasta-aineiden osoittamiseksi.

Turhia testejä rajoitetaan

Borreliatartuntoja tilastoitiin Suomessa viime vuonna laboratoriotestien perusteella lähes 1 500, mutta tartuntojen ­todellisen määrän on arvioitu olevan ­jopa yli kaksinkertainen.

Tartuntojen odotetaan edelleen lisääntyvän, kun ilmaston lämpeneminen kasvattaa punkkien levinneisyysaluetta. Borreliabakteeria kantaa 5–50 prosenttia punkeista alueesta riippuen.

Manner-Suomessa borrelian vasta-­aineita on viime vuosina löytynyt suhteellisen paljon Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella.

– Puutiaisten levittämät taudit ovat ­olleet täällä esillä viimeisen viiden vuoden aikana myös maakunnassa havaittujen puutiaisaivokuumetapausten takia. Punkit ja punkkitaudit ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Ihmiset hakeutuvat ja lääkäritkin lähettävät täällä herkästi borreliavasta-ainetesteihin, selittää Pekka Suomalainen.

Vasta-aineiden löytyminen ei kuitenkaan ole välttämättä merkki tuoreesta tartunnasta. Borreliakontaktista jää usein pysyvä vaste, joka näkyy testeissä.

Borreliatartunnasta kertoo punkin ­pureman ympärille muodostuva rengasmainen, vaeltava ihomuutos. Kun ­diagnoosi on tehty, oikea antibiootti ­annettu ja tilanne on korjaantunut, ei vasta-ainetutkimuksia tule tehdä.

– Vasta-ainelöydökset ovat Etelä-Karjalassa vähenemään päin, sillä turhien testien tekemistä on pyritty rajoittamaan, Suomalainen sanoo.

Antibioottikuurin aiheeksi ei kuitenkaan riitä pelkkä punkin purema. Rutiininomainen hoito paitsi lisäisi antibioottien turhaa käyttöä, myös kuormittaisi perusterveydenhuoltoa.

Antibioottihoito tehoaa

Varhaisvaiheen borrelioosia hoidetaan kahden viikon antibioottikuurilla. Myöhäisvaiheeseen edennyttä tautia hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla kolmen viikon ajan. Täkäläinen hoitosuunnitelma poikkeaa esimerkiksi keski­eurooppalaisista hoito-ohjeista.

– Muutamia ristiriitatilanteita on syntynyt, kun potilaat ovat vakuuttuneita Saksassa suositeltujen kuukausien mittaisten suonensisäisten antibioottihoitojen välttämättömyydestä, Suomalainen mainitsee.

Lue koko juttu perjantaina 27.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Tiina Lautala
Kuva: Phil

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030