Infuusio-parasetamoli estää meningiittikuolemia?
Kokemukset Angolassa auttoivat tutkijoita kehittämään uudet pisteytysjärjestelmät bakteerimeningiitin ennusteeseen.
http://www.laakarilehti.fi/pics/aivot_panthermedia_02222779.jpg
Äkillinen bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus (bakteerimeningiitti, BM) on suuri lapsikuolleisuuden ja sairastavuuden syy erityisesti kehitysmaissa. Prognostiset pisteytyssysteemit ja riskitekijöitten tunnistaminen auttavat taudin vakavuuden arvioimisessa. Uudet antibiootit tai liitännäishoidot, suun kautta annettavaa glyserolia lukuun ottamatta, eivät ole parantaneet BM:n ennustetta.
Takautuva, havainnoiva tutkimus on osoittanut parasetamolin hyödylliseksi aikuisilla bakteremiapotilailla, ja jotkut asiantuntijat suosittelevat β-laktaamiantibioottien antoa hitaana infuusiota. LL Tuula Pelkonen tutki hoitoja prospektiivisessa, plasebokontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa.
Retrospektiivisessa tutkimuksessa analysoitiin 555:n vuonna 2004 BM:iin sairastuneen lapsen hoitotuloksia Luandassa, Angolassa. Sen jälkeen tehtiin prospektiivinen tutkimus, jossa 723 lasta satunnaistettiin neljään eri hoitoryhmään, saamaan hidasta kefotaksiimi-infuusiota tai boluksia kuuden tunnin välein (ensimmäisten 24 tunnin ajan) yhdessä suun kautta annettavan parasetamolin tai plasebon kanssa (48 tunnin ajan). Hoidon päätetapahtumia olivat kuolema tai vakava neurologinen vammautuminen (VaNeVa) sekä kuurous.
Retrospektiivisessä tutkimuksessa 23% (30/128) verensiirron saaneista lapsista kuoli, verensiirtoa saamattomista lapsista kuoli 39% (109/282; p=0.004).
Prospektiivisessa tutkimuksessa 38 % (272) lapsista menehtyi. 451 eloonjääneestä 15 %:lla oli VaNeVa, ja 12 % kuuroutui.
Vaikka hoitoryhmien välillä ei lopulta ollut tilastollista eroa, infuusio-parasetamoli -ryhmän kuolevuus oli merkitsevästi pienempi (Fisherin tarkka testi) kuin muissa ryhmissä 24, 48 ja 72 tunnin kohdalla (p-arvot 0.041, 0.0005 ja 0.005).
– Kehittämämme Yksinkertainen Luanda-skaala tunnisti alentuneen tajunnantason, hengitysvaikeudet, kouristukset, viiveen hoitoon tulossa ja kodin sähköttömyyden liittyvän huonoon ennusteeseen. Toinen pisteytysjärjestelmistämme, Bayesilainen Luanda-skaala identifioi yhden lisäennustetekijän: pienen tai suuren verenglukoosipitoisuuden, Pelkonen toteaa.
Väitöstutkijan mukaan uudet tutkimukset verensiirron sekä pidemmän kefotaksiimi-infuusion ja suun kautta annettavan parasetamolin mahdollisesta hyödystä ovat aiheellisia. Lisätutkimuksia tarvitaan myös uusien prognostisten pisteytysskaalojen validoimiseksi.
Kuva: Panthermedia
