Ajan­kohtai­sta

Lääkäri myy ajatuksen e-reseptistä

Potilaan suhtautuminen sähköiseen reseptiin riippuu pitkälti siitä, miten asia hänelle esitetään. Lupa ensimmäiseen e-reseptiin tarvitaan potilaalta sekä suullisena että kirjallisena.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/e-resepti_RoniLehti_Lehtikuva.jpg

Sähköinen resepti on saatu kattavasti käyttöön Turussa ja Kotkassa. Ennen juhannusta e-reseptejä aletaan kirjoittaa Länsi-Pohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Kaikkiaan niitä oli toukokuun loppuun mennessä laadittu noin 55 000 kappaletta, yhteensä 20 000:lle potilaalle.

Terveydenhuollon atk-päivillä puhunut koulutusylilääkäri Reima Lavikainen Kotkan terveyskeskuksesta kertoo, että valtaosa lääkäreistä ja potilaista on ottanut e-reseptin positiivisesti vastaan.

– On hyvä, että sitä ei voi hukata eikä väärentää. Täysin paperiton e-resepti ei kuitenkaan ole, siihen kuuluu tulostettu potilasohje sekä potilaan kirjallinen suostumus, Lavikainen sanoo.

Potilaan täytyy antaa lupa e-reseptiin, ja hänen kantansa riippuu pitkälti siitä, miten lääkäri tai terveyskeskusavustaja asian esittää.

– Kiire saattaa vaikuttaa e-reseptin markkinointiin, sillä laki määrää, että terveydenhuollon on informoitava potilasta sekä suullisesti että kirjallisesti ennen ensimmäistä e-reseptiä. Infotekstin ääneen lukemisessa kuluu toista minuuttia, eikä silti ole takuita, että potilas on ymmärtänyt asian, Lavikainen kertoo.

Joissakin tapauksissa lääkärit ovatkin päätyneet suosittamaan pitäytymistä paperireseptissä. Myös apteekeista tulleet reseptin uudistamispyynnöt kääntyvät e-reseptiksi vasta suostumusmenettelyn jälkeen.

Osa potilaista on kieltäytynyt e-reseptistä periaatteen vuoksi, ja osa siksi, että lääkkeet voi toistaiseksi hakea vain Kotkan alueen apteekeista.

Tarkkana varmennekortin kanssa

Lavikainen muistuttaa, että lääkkeen annosteluohje tulee kirjoittaa potilaalle selkeässä muodossa, sillä apteekki voi tulostaa sen reseptistä suoraan pakkauksen kylkeen.

Käytäntö on myös osoittanut, että varmennekortti tahtoo unohtua kortinlukijaan kokoukseen tai ruokatauolle lähdettäessä. Näppäimistössä ei ole suojaa pin-koodin naputtelulle, joten koodi on potilaan läsnäollessa suojattava muulla tavoin.

Jos varmennekortti katoaa, on soitettava sulkupalvelunumeroon. Varakortin saa heti tai virka-aikaan.

– Kortit toimittava Väestörekisterikeskus voi antaa lääkärinvarmenteita joka päivä ympäri vuorokauden. Riippuu rganisaatiosta, miten niissä on palveluita tarjolla. Rekisteröintipisteen tekniikaksi riittää pc-kone kahdella kortinlukijalla, johtaja Pekka Jelekäinen Väestörekisterikeskuksesta sanoo.

Hankalaa e-reseptiin siirtymisessä oli Reima Lavikaisen mukaan konkreettisen koulutusympäristön puuttuminen. Sähköreseptin tekoa harjoiteltiin esittelyvideon ja powerpoint-esityksen avulla 10 lääkärin ryhmissä kaikkiaan 3,5 tunnin ajan.

Laajempaa e-reseptihyötyä lienee nähtävissä muutaman vuoden päästä, Lavikainen arvioi. E-resepti auttanee potilaan kokonaislääkityksen selvittämisessä vuodesta 2015 eteenpäin, kun kaikki apteekit sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto ovat olleet vuoden mukana systeemissä.

Koulutusylilääkäri toivoo, että Kotkan alueen erikoissairaanhoito liittyisi e-reseptijärjestelmään mahdollisimman pian, jotta sekajärjestelmästä päästäisiin eroon.

Jaana Ahlblad
Kuva: Roni Lehti/ Lehtikuva

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030