Aivohalvauspotilas ei kuulu tavalliselle osastolle
LL Atte Meretojan väitöskirjatutkimus osoittaa, että aivohalvauskeskuksessa potilaan mahdollisuudet kuntoutua kotiin ovat paremmat kuin tavallisella sairaalan osastolla.
http://www.laakarilehti.fi/pics/ambulanssisairaala.jpg
Tämä käy ilmi halvauksen hoitoketjuja tutkineen LL, MSc Atte Meretojan väitöskirjatutkimuksesta, joka tarkastetaan perjantaina 19. elokuuta Helsingin yliopistossa.
Tutkimuksessa osoitettiin, että neljäsosa potilaista kuolee vuoden sisällä sairastumisestaan, mutta kuolleisuus on vuosikymmenessä pienentynyt. Keskimääräinen elinaika aivoinfarktin jälkeen on pidentynyt kahdella vuodella ja on nyt vajaa kahdeksan vuotta. Myös odotettava elinaika aivoverenvuodon jälkeen on pidentynyt vuodella ja on nyt reilu neljä vuotta. Vaikka väestö vanhenee, silti uusien aivohalvausten määrä vähenee ja potilaat selviävät paremmin halvauksestaan.
Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden, eli korkean verenpaineen ja kolesterolin, tupakoinnin ja ylipainon suotuisten kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa, mutta lääkehoito toteutuu suositusten mukaisesti vain puolella potilaista.
Joka vuosi 10 000 halvausta
PERFECT Stroke tutkimus (Performance, Effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke, eli Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla) on osa Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) koordinoimaa PERFECT hanketta, jossa kehitetään menetelmiä kansallisten rekisterien hyödyntämiseen.
Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen.
Perjantaina väittelevä Atte Meretoja on suorittanut ensimmäisenä suomalaisena eurooppalaisen aivohalvauksen hoidon tutkinnon, European Master in Stroke Medicine (MSc).
Ulla Järvi
Kuva: Vesa-Matti Väärä
