Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Työkyvyn heikkeneminen lisää kuolemariskiä aivovammapotilaalla
Julkaistu 26.08.2011 14.42

Aivovamman jälkeiset tiedonkäsittelyoireet heijastuvat elämään vuosikymmeniä, selviää PsL Leena Himasen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tapaturman aiheuttamaan aivovammaan liittyvien kognitiivisten oireiden pitkäaikaismuutoksia 30 vuoden seurannassa.

Useimmilla potilailla tapahtui lievää kognitiivista tasonlaskua, osalla taso koheni ja osalla se pysyi ennallaan. Itsenäisiä riskitekijöitä kognitiiviselle tasonlaskulle olivat miessukupuoli ja korkea vammautumisikä. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että tietyt muistin osa-alueet saattavat kohentua pitkällä aikavälillä aivovamman jälkeen.

Heikentynyt työkyky aivovamman jälkeen on itsenäinen riskitekijä, joka voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Heikentynyttä työkykyisyyttä puolestaan selittävät vammaan liittyvät tekijät, kuten kognitiivinen tasonlasku, vammautumisikä ja elämäntapatekijät.

Alle 40-vuotiaiden potilaiden kuolleisuus osoittautui seurannassa yli nelinkertaiseksi normaaliväestöön nähden.

Aivojen magneettikuvaus ei selittänyt kognitiivisen prosessoinnin hidastumista. Magneettikuvauksessa havaituilla ruhjemuutoksilla todettiin vain vähäistä yhteyttä kognitiivisiin oireisiin.

– Täten diffuuseilla eli ei-tarkkarajaisilla muutoksilla on suurempi merkitys aivovammasta toipumiseen kuin aivovammaan liittyvillä paikallisilla ruhjemuutoksilla, Himanen toteaa.

Tutkijan mukaan aikaisemminkin aivovammaan liitetty geneettinen riskitekijä (Apolipoproteeini ε4 alleeli) on yhteydessä erilaisiin muistitoimintoihin, mutta muihin kognitiivisiin tekijöihin tällä riskitekijällä ei ole vaikutusta.

Masennusoireista kärsivät potilaat eivät eronneet suoriutumisiltaan niistä aivovammapotilaista, joilla masennusoireita ei ollut. Tutkimuksen mukaan vaativimpia tarkkaavaisuushäiriöitä voidaankin pitää verrattain riippumattomina aivovamman jälkeisistä masennusoireista.

Psykologian lisensiaatti Leena Maria Himasen väitöskirja "Cognitive functions after traumatic brain injury A 30-year follow-up study" tarkastetaan Turun yliopistossa 26.8.2011.

Kuva: Panthermedia

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Tampere rakentaa siltaa AMK:n ja yliopistojen välille27.02.2015

Eksoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistus jatkuu27.02.2015

Yhdysvaltalaisten lääkärien avioerot harvinaisempia kuin muiden ammattilaisten27.02.2015

Uupumusoireyhtymä yllätti lääkärin26.02.2015

Varhainen altistus saattaa vähentää maapähkinäallergiaa26.02.2015

Vuoden mittainen nikotiinikorvaushoito on turhaa26.02.2015

Päivystysten laadun seuranta sai työkaluja26.02.2015

Valviran toiminta arvioidaan26.02.2015

Empatia hoivaa potilasta, mutta kuluttaa lääkäriä23.02.2015

Pitäisikö lääkärin saada bonusta hyvästä työstä?20.02.2015

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2015