Miljoonat valuvat hukkaan sairauksia ehkäisevässä lääkityksessä
Muun muassa tyypin 2 diabetesta ja kohonnutta verenpainetta ehkäistään lääkkeillä, vaikka näyttö lääkkeiden vaikuttavuudesta puuttuu, toteaa dosentti Teppo Järvinen perjantaina ilmestyvässä Lääkärilehdessä. Kustannusvaikuttavuuden puutetta kritisoivassa pääkirjoituksessaan Järvinen uskoo, että vaikuttavuusnäytön puuttuminen on monelle yllätys.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_laakkeetjarahat.jpg
Muun muassa tyypin 2 diabetesta ja kohonnutta verenpainetta ehkäistään lääkkeillä, vaikka näyttö lääkkeiden vaikuttavuudesta puuttuu, toteaa dosentti Teppo Järvinen perjantaina ilmestyvässä Lääkärilehdessä. Kustannusvaikuttavuuden puutetta kritisoivassa pääkirjoituksessaan Järvinen uskoo, että vaikuttavuusnäytön puuttuminen on monelle yllätys.
Suurimpien kansansairauksien lääkityksiin käytettiin viime vuonna Suomessa noin 500 miljoonaa euroa. Suurin osa summasta käytettiin ehkäisevään lääkitykseen potilaille, joiden sairastumisriskiä pidetään suurena.
– Samaan aikaan yhteiskunta taistelee historiansa pahimman kestävyysvajeen kourissa. Jokaisen vastuullisen lääkärin onkin ymmärrettävä, että myös meidän on tarkasteltava kriittisesti omien toimiemme ja valintojemme yhteiskunnallisia vaikutuksia, Tampereen yliopiston kokeellisen ortopedian dosentti Järvinen muistuttaa.
Myös suuren sairastumisriskin käsitettä ja kriteerejä, jotka löystyvät jatkuvasti, olisi Järvisen mukaan pohdittava. Järvinen muistuttaa, että yli 80-vuotiailla suuri sairastumisriski on usein pienempi kuin riski kuolla seuraavan 10 vuoden kuluessa.
– Kenen etiikka kestää lääkitä vanhusta monta euroa päivässä maksavilla ehkäisevillä lääkkeillä, kun samalla esimerkiksi kotikaupungillani on varaa käyttää koululaisen ruokaan vain noin 0,70 euroa päivässä, Järvinen esittää.
Heli Mikkola
kuva: PantherMedia
