Tutkija kritisoi rankasti potilastietojärjestelmiä
On pöyristyttävää, että sairaaloissa vaihdetaan tärkeää tietoa paperilapuilla tai vihkoissa, koska sähköinen tiedonvaihto ei onnistu, sanoo terveydenhuollon tietojärjestelmistä väittelevä Johanna Kaipio.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Laakaritietokoneella.jpg
– On katastrofaalista, miten epäsopivia työvälineitä järjestelmät ovat käyttötilanteisiin ja käyttäjien tarpeisiin nähden, sanoo terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyydestä väittelevä tutkija, tekniikan lisensiaatti Johanna Kaipio Aalto-yliopiston käytettävyystutkimuksen ryhmästä.
Hänen tutkimusaineistonaan olivat esimerkiksi tuhansien lääkärien vastaukset Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2010 -kyselytutkimukseen. Tätä osaa väitöstutkimuksesta Kaipio teki tiiviissä yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa, ja tuloksia on julkaistu Lääkärilehdessä.
Väitöstutkimus sisälsi myös tutkimuksen digitaalisesta sanelusta ja hoitotyön kirjaamisjärjestelmien arvioinnin.
Väitöstutkimuksen keskeinen tulos on, ettei käyttäjän näkökulmaa ole otettu tarpeeksi huomioon terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitettäessä. Puutteet järjestelmien käytettävyydessä vaikeuttavat ja hidastavat ammattilaisten työtä.
Kaipion mukaan melko paljon auttaisivat jo muutokset potilastietojärjestelmien näkymiin, kun on arvioitu uudelleen, mitä tietoja eri näkymissä tarvitaan ja miten tiedot on järjestetty.
– Käytettävyydessä on lähtökohtana se, että ymmärretään, mitä käyttäjä tekee, ja tehdään tätä käyttötarkoitusta palveleva työväline. Lehtitietojen mukaan esimerkiksi e-reseptiongelmissa oli kyse siitä, ettei lääkäri nähnyt riittävän selvästi, kenen potilaan tietoja käsitteli.
– Minusta on myös pöyristyttävää, että sairaaloissa vaihdetaan tärkeää tietoa paperilapuilla tai vihkoissa ja organisaatioiden välillä fakseilla, koska sähköinen tiedonvaihto ei onnistu. Tai onko yhtään toimivaa sähköistä kuumekurvaa?
Kaipio ei suuremmin yllättynyt potilastietojärjestelmiä koskevan tutkimuksen tuloksista, koska oli sitä ennen tehnyt digisanelua koskevan tutkimuksen.
– Aivan yksinkertainenkin sanelu sisälsi yli 60 eri klikkausta, eikä luvussa ole mukana tiedonhakua muista järjestelmistä. Klikkaukset on laskettu sanelua tekevän lääkärin näkökulmasta.
Kuka ottaa ohjat käsiinsä?
Kaipion mukaan väitöstutkimuksen tulokset ovat herättäneet keskustelua järjestelmätoimittajien keskuudessa. Hän ei kuitenkaan tiedä, onko niitä hyödynnetty mitenkään.
– Kenttä on nyt ravisteltu. Enää ei keskustella siitä, onko järjestelmien kritisoinnissa kyse yksittäisistä mielipiteistä, vaan on yhteinen näkemys siitä, että jotain pitäisi tehdä. Avoinna on kysymys, mitä tehdään. Jonkun, esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön, pitäisi ottaa johtajan rooli ja koota eri tahot keskustelemaan jatkosta.
Kovin nopeisiin kentälle asti näkyviin tuloksiin Kaipio ei usko.
– Järjestelmätoimittajat tekevät töitä samojen haasteiden kanssa, mutta kannattaako niitä ratkoa erikseen eri taloissa. Tarvittaisiin asennemuutosta, yhteistyöhalua ja avoimuutta.
Suvi Sariola
Kuva: Pixmac
