Lääkärijärjestöt huolissaan kotimaisen tutkimuksen tulevaisuudesta
Lääkärijärjestöt ovat huolissaan korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen ja samalla potilaiden hyvän hoidon tulevaisuudesta Suomessa. Järjestöt jättivät tänään kolmelle ministerille vetoomuksen kliinisen tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi.
http://www.laakarilehti.fi/pics/miespotilas_Pixmac48125487.jpg
– Sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Tapahtunut vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuutta pitää yllä uusimpien hoitojen kehittämiseen tarvittavaa asiantuntijuutta, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Viinikka HUS:sta.
Tämän lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät ja kiristyvä kuntatalous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon. Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ollut jatkuvassa laskussa koko 2000-luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on vähentynyt noin neljänneksen.
Tutkimus on huomispäivän hoitoa
Suomalainen kliininen tutkimus on kansainvälisesti arvioituna ollut vuosikymmeniä hyvin korkeatasoista, ja on osaltaan taannut sairaanhoitomme laadukkuuden ja ajanmukaisuuden. Esimerkkinä voidaan mainita syövän hoito, jonka tuloksellisuuden suhteen Suomi on maailman kärkimaita. Tämä on paljolti sen ansiota, että Suomessa on jo pitkään tehty monipuolista syöpätutkimusta hoidon kehittämiseksi.
Tämän päivän laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa: Uudet, tehokkaiksi ja turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot – lääkkeet, leikkaustekniikka, teknologia – otetaan nopeammin käyttöön, jos niitä koskevaa tutkimusta tehdään suomalaisen sairaanhoitojärjestelmän sisällä. Kliinisen tutkimuksen avulla tieto ja kokemus uusista mahdollisuuksista leviävät tehokkaasti hoidosta vastaavien lääkäreiden parissa.
– Rahoitus ei usein riitä lääketutkimuksiin. Myös tutkimusbyrokratia on liian vaativaa ja lupien saaminen saattaa olla hidasta. Yleisetkin sairaudet ovat pilkkoutuneet alaryhmiin, joten verkostoituminen on tärkeää tutkimuspotilaiden löytämiseksi. Kilpailu on globaalia, on oltava eturintamassa, akatemiaprofessori Heikki Joensuu sanoo.
– Kliinisen tutkimuksen tila on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn eli potilaiden hoidon tason heikkenemiseen, sanoo professori Markku Heikinheimo Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lääkärijärjestöjen yhteinen vetoomus kliinisen tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi toimitettiin tänään sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille, opetusministeri Jukka Gustafssonille sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehulalle ja varapuheenjohtaja Anneli Kiljuselle.
kuva: Pixmac
