"Sähköreseptistä" on monta mielipidettä

E-reseptistä tuli lääkärien suussa nopeasti sähköresepti. Terveyskeskuslääkäri Satu Hellmanille e-resepti on kelpo työkalu. Toisenlaisiakin mielipiteitä kuuluu.

http://www.laakarilehti.fi/pics/hellman_satu_vmvaara.jpg

E-reseptistä tuli lääkärien suussa nopeasti sähköresepti, ja uudesta työkalusta on monella paljon sanottavaa. Terveyskeskuslääkäri Satu Hellmanille e-resepti on kelpo työkalu, mutta terveyskeskuslääkäri Mikko Nenosen mielestä järjestelmä vastaa väärään kysymykseen.

Satu Hellmanille sähköinen resepti on tuttu juttu, sillä hän on käyttänyt ohjelmaa päivittäin yli vuoden ajan. Lääkemääräysten kirjoittaminen ja uusiminen sujuvat Hellmanilta tietokoneella yhtä nopeasti kuin paperilomakkeella. Tai nopeamminkin, jos tarkkoja ollaan.

– Apteekkien kanssa asiointi on sähköisesti huomattavasti ripeämpää ja vaivattomampaa kuin puhelimitse. Vastaanotolla kahden reseptinkirjoitusmallin välillä ei ole eroa, Turun Keskusta 1 -terveysasemalla vastaavana lääkärinä työskentelevä Hellman kertoo.

E-resepti on Hellmanin mukaan yksinkertainen menetelmä, josta ei ole negatiivista sanottavaa. Jos ongelmia ilmenee, ne ovat liki poikkeuksetta potilastietojärjestelmän aiheuttamia.

Hellmanin terveysasemalla potilastietojärjestelmänä on Logican toimittama Pegasos.

Yksi välilehti lisää

Käytännössä e-resepti toi Pegasoksen näkymään yhden välilehden lisää. Siinä naputellaan määrättävään lääkkeeseen liittyvät tiedot, jotka sähköisen allekirjoituksen jälkeen välittyvät reseptikeskukseen.

Tarkastellakseen muiden lääkärien potilaalleen kirjoittamia reseptejä reseptikeskuksessa lääkäri tarvitsee potilaan suullisen luvan. Reseptin uusimispyyntö voidaan ohjata lääkkeen määränneelle lääkärille tai jollekin muulle terveysaseman lääkäreistä, ja farmaseutti tai terveysaseman hoitaja voi kysyä luvan valmiiksi.

– Välillä potilaat tuovat reseptejä uusittavaksi, koska eivät ole varmoja, onko lääkkeitä apteekissa vai ei. Reseptikeskuksesta näkee onneksi ajantasaisen tilanteen. Reseptikeskuksen tiedoista ei voi kuitenkaan tehdä mitään päätelmiä potilaan kokonaislääkityksestä tai lääkkeiden todellisesta käytöstä, Hellman muistuttaa.

– Pelkään, että tämä tulee olemaan ongelma silloinkin, kun järjestelmät ovat laajemmin käytössä. Kun potilaalla on monta sairautta, niitä hoidetaan monessa paikassa, joissa tehdään muutoksia lääkityksiin. Luulen, että on toiveajattelua saada kaikki tiedot luotettavasti ajantasaisiksi.

Apteekit ensin, kiitos

Hellmanin kirjoittamista lääkemääräyksistä vasta noin viidennes on sähköistä muotoa. Syy on juuri terveydenhuollon monimuotoisuudessa.

– Turussa erikoissairaanhoito on vasta liittymässä e-reseptijärjestelmään, joten jos tiedän asiakkaan käyvän usein poliklinikalla vaivansa takia, kirjoitan paperireseptin. Samoin teen yksityispuolella usein asioivien kanssa. On hankalaa potilaalle, jos osa lääkemääräyksistä on sähköisiä ja osa paperisia, Hellman puntaroi.

Yhdessä e-reseptin kanssa Turussa lanseerattiin myös muita sähköisiä palveluita, kuten suojattu sähköpostiyhteys potilaan ja lääkärin välille. Hellman kertoo, ettei ole niitä juuri käyttänyt, sillä potilaiden innostus on ollut vaimeaa.

Yhden vinkin hän tuleville e-reseptikaupungeille antaa.

– Jos kaikki apteekit saavat järjestelmänsä kuntoon ennen terveysasemia, vältytään tilanteelta, jossa potilaalta on kysyttävä käyttämänsä apteekin nimi ennen kuin voi päättää, kirjoitetaanko lääkemääräys paperisena vai sähköisenä. Itse en halunnut suosia joitain apteekkeja e-reseptin siivellä.

Järjestelmä ei vastaa lääkärin tarpeeseen

Terveyskeskuslääkäri Mikko Nenonen on kirjoittanut sähköisiä reseptejä kesästä 2011. Häneltä ei heru potilastietojärjestelmän ja e-reseptin liitolle juurikaan kiitosta. Nenosen mielestä e-reseptijärjestelmä on suunniteltu vastaamaan lääkärin kannalta väärään kysymykseen:

– Siihen, mitkä ovat ne Kela-korvatut lääkkeet, jotka apteekista on toimitettu potilaalle. Lääkäriä sen sijaan kiinnostaa, mitä lääkkeitä potilas syö ja miten niiden annostelu on kehittynyt, Nenonen vertaa.

Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana viime vuoteen asti toiminut Nenonen tarkastelee e-reseptijärjestelmää laajempana kokonaisuutena. Hän näkee käyttämässään Efficassa ongelmana esimerkiksi potilaan lääkityslistan ylläpitämisen, josta on tullut aiempaa vaikeampaa.

– Listalta on esimerkiksi vaikea poistaa lääkettä, joka on kokonaan toimitettu sähköreseptillä.

Vaaratilanneilmoituksia on kertynyt

Nenosen mielestä ohjelmointityö on monin paikoin surkeaa ja hiirenklikkailuja kertyy järjettömästi.

– Pahimmilta virheiltä pelastaa Duodecimin kehittämä Päätöksenteko-ohjelma, joka on integroitu Efficaan. Joudun kuitenkin raportoimaan pääkäyttäjälle useita kertoja päivässä erilaisista potilasjärjestelmään liittyvistä epäkohdista. Valviralle olen ilmoittanut jo viidestä vaaratilanteesta.

Hartolassa 3 400 potilaasta vastaava Nenonen kertoo uusivansa satakin reseptiä päivässä. Silloin nopeus on valttia, mutta nykysysteemillä aikaa menee tarkalleen 25 % enemmän kuin paperireseptillä.

– Joka uusittavan e-reseptin kohdalla joudun muun muassa syöttämään allekirjoituskoodin uudelleen, muuten riittää hyväksyminen potilaskohtaisesti. Tämäkö on lopputulos järjestelmässä, joka on maksanut kolmen Guggenheimin verran, Nenonen ihmettelee.

Hänen mukaansa nykyisestä e-reseptijärjestelmästä ei saa millään hiotuksi helmeä. Ratkaisuksi Nenonen näkee järjestelmäkilpailutuksen laajentamista ulkomaisiin yrityksiin.

Suuren rytinän vuosi

E-reseptiä käyttää nyt 22 terveyskeskusta tai kuntayhtymää. Lääkärien mielipiteitä kertyy pian enemmän, sillä käyttäjien määrä lisääntyy tämän vuoden aikana nopeasti. Pääkaupunkiseudulla Vantaan terveysasemat aloittavat maaliskuussa noin kuukauden kestävällä testivaiheella, Helsingin terveysasemat juhannuksen jälkeen. Espoo liittyy joukkoon syyskuussa.

HUS-alueen pienemmissä kaupungeissa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Mäntsälässä, e-reseptejä alettiin määrätä tammi-helmikuun vaihteessa. HYKS:ssä taival alkaa Kolmiosairaalassa vappuaattona.

Kaikki Vantaan apteekit ovat valmiina e-reseptiin, Helsingin apteekeista kolmasosa eli noin 20 apteekkia hioo vielä järjestelmiään. THL:n mukaan kaikille apteekeille annettu takaraja 1. huhtikuuta tullee pitämään.

Jaana Ahlblad
kuva: Vesa-Matti Väärä

Lue koko juttu perjantaina 17.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.