Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Ulkomaille hoitoon hakeutuminen yleistyy
Julkaistu 23.02.2012 12.06

Ennakkolupaa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä annettavaan sairaanhoitoon haettiin toukokuun 2010 ja joulukuun 2011 välillä 63 kertaa. Kelan vastaus oli myönteinen 33 tapauksessa.
– Hakemusten määrä on kasvussa. Merkittävä syy kasvuun on se, että potilaiden ja julkisen terveydenhuollon tietoisuus menettelystä lisääntyy, sanoo Kelan terveysosaston kehittämispäällikkö Noora Heinonen.
EU-lainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos potilaalla on asuinvaltiossaan oikeus vastaavaan sairaanhoitoon, mutta hoitoa ei voida antaa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Arviossa huomioidaan hakijan terveydentila ja sairauden todennäköinen kulku.
Hoitojono ei Heinosen mukaan kuitenkaan näy olevan merkittävässä laajuudessa ulkomaille hoitoon hakeutumisen syynä. Ennakkolupaa hakevan potilaan sairauden laatu on usein sellainen, ettei Suomesta löydy riittävää osaamista.
– Valistunut käsityksemme on, että lääkärit jonkin verran suosittelevat ulkomaille hoitoon lähtemistä potilailleen. Erikoisalojen kliinikot ovat verkostoituneita ja he tietävät missä osataan antaa potilaan tarvitsemaa hoitoa.
Lausunnon ulkomailla annettavan hoidon tarpeesta antaa potilaan kotikunnan mukainen sairaanhoitopiiri.

Ennakkoluvan voi saada jälkikäteenkin

Jos Kela myöntää ennakkoluvan, se maksaa hoidon antavalle valtiolle kaikki hoidon kustannukset ja laskuttaa ne jälkikäteen lausunnon antaneesta sairaanhoitopiiristä. Potilas maksaa itse vain kyseisen valtion lainsäädännön mukaisen asiakasmaksun.
Kela maksaa potilaalle jälkikäteen sairaanhoitokorvauksia matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksista. Myös mahdollisen saattajan matka- ja oleskelukustannuksia korvataan.
Ennakkoluvan voi saada myös takautuvasti, jos luvan saamisen edellytysten todetaan täyttyneen.
Monet ennakkolupaa hakevat ovat alkuperältään muun maan kansalaisia, jotka haluavat päästä hoitoon ”kotiin” muun muassa kieliseikkojen takia. Toiset hakeutuvat hoitoon ulkomaille siksi, että kyseisen maan järjestelmä on tullut syystä tai toisesta tutuksi.
Pelkkä oma mieltymys ei riitä ennakkoluvan saamiseen, mutta EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä annetusta hoidosta voi joka tapauksessa saada sairaanhoitokorvauksen. Hoito pitää kuitenkin maksaa ensin itse, eikä esimerkiksi matkakuluja korvata.
– Vuonna 2011 sairaanhoitokorvausta haki yli 17 000 henkilöä, jotka olivat sairastuneet tai hakeutuneet hoitoon näissä maissa. Sairaanhoitokorvauksia maksettiin näissä tilanteissa noin 1,1 miljoonaa euroa, Heinonen mainitsee.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Tietokonepohjaisesta menetelmästä apua malarian diagnosointiin22.08.2014

Nuoruusiän alkoholinkäytöllä seurauksia varhaisaikuisuuteen22.08.2014

Kotikäynti vaatii tahdikkuutta22.08.2014

Kommentti: Ebola-epidemia testaa infektiovalmiuksia22.08.2014

Terveyskeskus voi toimia potilaan ehdoilla21.08.2014

Itä-Savon sairaanhoitopiiri aloittaa yt-neuvottelut21.08.2014

Budjettileikkuri 
iskee rokotuksiin21.08.2014

Sote-lakiluonnos jättää paljon auki21.08.2014

Raskaudenaikaisesta nikotiinilaastarien käytöstä etua lapselle?21.08.2014

Lähes kolmannes sakrokokkygeaalista teratoomaa sairastavista lapsista menehtyy20.08.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014