Konsensuslausuma tukee lainsäätäjää vanhusasioissa
Tuore vanhuusikää koskeva konsensuslausuma on linjassa valmisteilla olevan vanhuspalvelulain kanssa, toteaa lausunnon laatineen paneelin puheenjohtaja, gerontologian professori Marja Jylhä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_kadet2-1.jpg
Muutama viikko sitten annettu vanhuusikää koskeva konsensuslausuma on hengeltään samassa linjassa valmisteilla olevan vanhuspalvelulain kanssa, näkee lausunnon laatineen paneelin puheenjohtaja, gerontologian professori Marja Jylhä.
– Konsensuslausuman ja valmisteilla olevan lain tavoitteet ovat samat: Ihmisen pitää vanhanakin saada elää kunnollista ja hyvää elämää, jota palvelujärjestelmä järkevällä tavalla tukee.
Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian asettaman konsensuspaneelin vanhuusikää käsittelevässä lausumassa painotetaan, että palvelujen rahoitus, vastuu ja seuranta pitäisi olla samoissa käsissä.
Lausumassa korostetaan kotihoidon laadun merkitystä koko palvelujärjestelmän toimivuudelle. Kotihoitoa halutaan konsensuslausumassa vahvistaa myös rahallisesti.
– Kotihoito on hoidon kulmakivi. Se ei yksin riitä, mutta jos kotihoito ei ole kunnossa, niin haittoja näkyy koko järjestelmän tasolla. Kotihoidon puutteellinen järjestäminen tuntuu olevan yhteydessä esimerkiksi siihen, että iäkkäät ihmiset joutuvat toistuvasti akuuttipoliklinikoille, Jylhä kertoo.
– Katastrofien mukanaan tuomat äkkiratkaisut tahtovat ikäihmisten kanssa tulla kalliimmiksi kuin asioiden ennakoiminen.
Aika luoda hyvät toimintamallit
Tärkeää on myös gerontologian ja geriatrian asiantuntemuksen lisääminen kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, konsensuslausuma katsoo. Yliopistosairaaloihin halutaan geriatriset osastot.
– Nämä ovat niitä asioita jotka pitää hoitaa kuntoon, tulipa vanhuspalvelulaki tai ei, Jylhä painottaa.
On yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että iäkkäiden ihmisten toimintakykyä voidaan edistää ja suuria terveysongelmia ehkäistä vielä vanhanakin. Siksi pitää ratkaista se, miksi hyvät käytännöt leviävät vaikeasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yhteiskuntapolitiikan käytäntöihin.
Hoidon ja hoivan saaminen ei saisi olla kiinni asuinpaikasta tai sosiaaliluokasta.
– Ei voi olla niin, että kun ikäihmisellä on todettu hoidon tarve, hän saa sitä vain jos se sopii kunnalle talouden ja organisaation puolesta. Hoitoa pitää saada, jos sen tarve on ammatillisesti todettu, samoin kuin toimitaan keski-ikäisten akuuttisairauksien kohdalla.
Yhä useampi meistä elää vanhaksi ja Jylhä painottaa, että nyt on aika luoda hyvät hoitomallit ja -rakenteet sitä tilannetta silmällä pitäen.
– Toinen vaihtoehto on, että ruvetaan etsimään keinoja väestön vanhenemisen lopettamiseksi, esimerkiksi edistämään ankarasti epäterveellisiä elämäntapoja, hän kärjistää.
Anne Seppänen kuva: PantherMedia
