Ajankohtaista 15.3.2012 00.00

Lääkisten aloituspaikoista tuli huutokauppa

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutuneet erikoiseen tilanteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ajaman opiskelijoiden sisäänoton lisäyksen takia.

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutuneet erikoiseen tilanteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ajaman opiskelijoiden sisäänoton lisäyksen takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lääketieteellisten tiedekuntien sisäänoton nostamista vähintään 770 aloituspaikkaan, mikä merkitsee yli neljänneksen lisäystä nykyiseen. Lääkärilehden tekemässä kyselyssä tiedekuntien dekaanit pitävät ehdotusta ylimitoitettuna.

Ministeriön pyytämässä arviossa tiedekunnat kuitenkin ilmoittavat olevansa valmiita noin 750 aloituspaikkaan eli lähes ehdotettuun lisäykseen. Miksi näin?

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on valmis suurimpaan lisäykseen, jos saa vastaavat lisäresurssit. Lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto kuitenkin toivoo, että ministeriö laskisi suunniteltua määrää kauttaaltaan. Hänestä se on liikaa palvelujärjestelmän tarpeisiin nähden.

– Ajattelimme, että huutoon täytyy vastata. Jos joku tiedekunta ei lisäisi määrää, syntyisi epätasapaino lääketieteellisten koulutusyksiköiden kesken. Myös vireillä oleva uudisrakennushankkeemme mahdollistaa lisäyksen edellyttämät lisätilat paremmin kuin muilla paikkakunnilla, hän kertoo.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila harmittelee, että kukaan ei tunnu katsovan kokonaisuutta ja sitä, paljonko koulutuspaikkoja tarvitaan valtakunnallisesti. Aiemmissa muutoksissa on ensin neuvoteltu laajasti eri osapuolten kesken ja sovittu sisäänottomäärä, sitten vasta jakauma.

– Tilanne on kuin huutokauppa, jossa taktisesti pistetään kovin tarjous pöytään. Kukaan ei halua jäädä pienimmäksi tiedekunnaksi. Ajatellaan, että jos muut nostavat, niin sitten mekin, Halila sanoo.

Rahoitus on auki

Sekä Halila että moni dekaani moittii sitä, että muutoksen pohjana ei ole perusteellista selvitystä.

– Tarvitaan laajaa selvitystä lääkäritarpeesta ja siitä, miten 2000-luvun kasvaneet sisäänotot ovat vaikuttaneet lääkäritilanteeseen. Heiluriliike ei ole hyväksi millekään osapuolelle eikä osoita suunnitelmallisuutta lääkärikoulutuksessa, Matti Lehto toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajan Johanna Moision mukaan ministeriön esittämä luku aloituspaikkamäärästä perustuu viime keväänä julkaistuun ennakointiraporttiin "Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016". Koulutusmäärän nostosta päätettiin sen pohjalta valtioneuvostossa joulukuussa.

– Yliopistojen pitää itse tehdä lopulliset päätökset sisäänotoista, Moisio muistuttaa.

Ministeriö neuvottelee toukokuussa yliopistojen kanssa tulevan sopimuskauden tavoitteista. Sisäänottomäärät muuttuisivat arviolta 3–4 vuoden päästä. Moisio arvioi, että paikkaluvut voivat vielä vaihdella. Asiasta ei voi tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa.

Tiedekunnat vaativat, että resursseja nostetaan täysimääräisesti vastaamaan uusia opiskelijamääriä. Moision mukaan muutoksen vaatimasta rahoituksesta ei ole vielä päätetty.

– Valtion menoja karsitaan. Onhan se haastava tilanne, kun samalla pitää karsia kuluja ja on uutta kustannuspainetta, hän sanoo.

Lääkärikoulutusta koskevien laskelmien pohjalta voi arvioida, että tiedekuntien ilmoittama aloituspaikkojen lisäys maksaisi valtiolle parikymmentä miljoonaa euroa.

"Paljon lisää kliinisiä opettajia"

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ilmoitti olevansa valmis lisäämään 30 aloituspaikkaa. Mitä tämä edellyttäisi?

– Todella paljon lisää kliinisiä opettajia, dekaani Tapani Rönnemaa sanoo.

Hän määrittelee itsensä optimistiksi asian suhteen. Hän uskoo, että jos ministeriöltä ei löydy tarpeeksi rahaa, niin suunniteltuja aloituspaikkamääriä pudotetaan. Kaikki riippuu kuitenkin neuvotteluista.

– Ryhmäkoot eivät missään nimessä saa suurentua. Luulen, että ministeriössä ymmärretään tämä.

Muun muassa Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto ovat ilmaisseet huolensa resurssikysymyksestä. Hannu Halila arvelee, että lisäresursseja ei ole paljon luvassa. Tiedekunnat voivat myös joutua kilpailemaan lisärahoituksesta yliopistojen sisällä.

– On pelko, että tiedekunnat voivat suostua suuriin lisäyksiin ja resurssipuoli jää epämääräiseksi. Esimerkiksi Helsingissä on väläytetty, että HUS:n lääkärit laitettaisiin opettamaan opiskelijoita nykyistä enemmän. Se ei voi olla tapa, miten tätä hoidetaan, hän sanoo.

Yliopistot valmiita lisäämään aloituspaikkoja