Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Näkökenttäpuutos hidastaa neglectistä kuntoutumista
Julkaistu 17.04.2012 08.44

Vasemman puolen huomioimattomuus eli neglect todetaan useimmin potilailla, joilla on ollut laaja oikean aivopuoliskon vaurio aivoverenkiertohäiriön takia. Neglect todetaan heti sairastumisen jälkeen joka kolmannella potilaalla.

Kliininen neuropsykologi Riitta Luukkainen-Markkula tarkastelee väitöstutkimuksessaan vasemman puolen huomiotta jäämisen, eli hemispatiaalisen neglectin, diagnostisia menetelmiä, kahden kuntoutusmenetelmän tehoa ja oireiston vaikutuksia näkömuistiin. Lisäksi tutkimuksessa esimerkiksi kartoitettiin kuntoutumista edistäviä ja haittaavia tekijöitä.

Pitkäkestoista kuntoutusta vaikeaan neglect-oireistoon tarvitsee Suomessa vuosittain noin 300 uutta potilasta. Varhainen toteaminen ja kuntoutus ovat tärkeitä, sillä oireisto hidastaa kuntoutumista, pidentää sairaalassaoloaikaa sekä heikentää mahdollisuutta selviytyä itsenäisesti ja liikkua turvallisesti.

Neglect-potilaalta jää vasen puoli huomiotta sekä omassa kehossa että ympäristöä havainnoidessa. Vasemmalta tulevat ärsykkeet eivät tule tietoisuuteen.

Neglectiä tutkitaan pääosin näköaistin kautta, mutta häiriö ulottuu usein myös tunto- ja kuuloaistien alueille. Terveessä vasemmassa aivopuoliskossa voidaan heti vaurion jälkeen havaita herätevasteissa korvaavasti yliaktiivista toimintaa, joka korostaa motorista suuntautumista oikealle. Yliaktiivinen suuntautuminen oikealle lievittyy kuntoutumisen myötä.

Näkökenttäpuutos hidastaa kuntoutumista

Luukkainen-Markkulan tutkimuksessa arvioitiin Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuroniin kuntoutukseen tulleiden aivoinfarktipotilaiden neglect-oiretta paperitehtävillä ja havainnoimalla arkisia toimintoja.

Jos kuntoutujalla todettiin sekä näkökenttäpuutos että neglect-oire, yhdistelmä näkyi kauemmin käyttäytymistä havainnoivalla menetelmällä kuin paperitehtävissä. Neglect heikentää kykyä kompensoida näkökenttäpuutosta päätä kääntämällä. Kuntoutujat hyötyisivät pitkäkestoisemmasta kuntoutuksesta ja tarvitsivat myös näkökenttäpuutosta kompensoivia kuntoutusmenetelmiä.

Potilaat kuntoutuivat sekä perinteisellä tahdonalaisen huomion suuntaamisen menetelmällä että uudella halvaantuneen käden kuntoutuksen metodilla. Uudessa menetelmässä vasenta kättä ja samalla vaurioitunutta oikeata aivopuoliskoa aktivoitiin vasemmanpuoleisten ärsykkeiden käsittelyn normalisoimiseksi.

Aktivointi tapahtui kehon keskiviivan vasemmalla puolella samalla, kun oikea käsi pidettiin liikkumattomana oikealla. Jos vammautuneessa kädessä oli liikettä, käden toiminta koheni samalla, kun vasemman puolen huomiointi parani.

Intensiivinen moniammatillinen kuntoutus on tutkimuksen mukaan tehokkainta heti sairastumisen jälkeen, mutta siitä on hyötyä jopa vuoden kuluttua sairastumisesta. Hyöty on suurin, kun neglect on kohtalainen ja vaikea-asteinen. Kroonisessa vaiheessa neglect-potilaiden hoitamaton masennus saattaa heikentää kuntoutumisen mahdollisuuksia.

Kuva: Panthermedia

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Uusimmat uutiset

Virtsasta otettu HPV-testi oli lupaava19.09.2014

Vanhuuden imago kaipaa päivitystä19.09.2014

Suurentunut eteiskorvake voi olla aivoverenkiertohäiriön taustalla19.09.2014

Hoitaja ei voi arvioida yksin hoidon tarvetta päivystyksessä18.09.2014

Lääkäriopinnot uudistuvat opiskelijamäärän kasvaessa18.09.2014

Hajautettu opetus lisääntyy18.09.2014

Tyytyväisyys 
terveyskeskustyön
 opetukseen kasvoi18.09.2014

Toimintakertomuksen unohtaminen voi johtaa uhkasakkoon18.09.2014

Lääkärin työtä reseptiprovisiolla?17.09.2014

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saattaa riitauttaa hakukiellon17.09.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014