Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Sietämätöntä kuolemaa saa hoitaa
Julkaistu 20.04.2012 08.00

Elämme tieteellisen kehityksen läpitunkemassa maailmassa, jossa lääketiede ja teknologia avustavat syntymässä ja sai­rauksien sattuessa. Kuoleman koittaessa lääketieteen pitäisikin väistyä yhtäkkiä syrjään, jotta kuolema olisi mahdollisimman luonnollinen.

– Kuolema on superteknologisen elämäntavan akanvirta, luonnehtii professori Timo Airaksinen Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta.

– Syntymän hetkelle vaaditaan äärimmäistä turvallisuutta ja teknologiaa, ­hyväksymme ehkäisyn ja abortin. Kehoa voidaan lääketieteen keinoin runnellakin, jotta pysyisimme hengissä. Diabeetikolta voidaan katkaista jalka, jos kuolio uhkaa tämän henkeä. Kuoleman hetkellä heittäydymmekin avuttomiksi, kummastelee Airaksinen.

Hän korostaa, että kuolema on toki mysteeri, jonka äärellä hämmentyminen ja pelko ovat ymmärrettäviä. Ihminen on yrittänyt ymmärtää kuolemaa ja taistella sitä vastaan vuosituhansien ajan. Aika ajoin kuoleminen ja eutanasia ponnahtavat julkiseen keskusteluun.

– Nyt voisi aika olla kypsä eutanasiaa koskevan lainsäädännön miettimiseen Suomessakin, arvioi Timo Airaksinen.

Lainsäädännön tarvetta pohti myös Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen pääkirjoituksessaan Lääkärilehden viime numerossa.

Kuolevan kohtaamista 
on harjoiteltava

Suomi elää nyt tiiviimmässä lainsäädännöllisessä ja kulttuurisessa yhteydessä muuhun Eurooppaan, jossa monissa maissa kuolin­apu on laillista tietyin reunaehdoin.

– Mikäli kuolinapu Suomessa sallitaan, pitää siihen osallistuminen tehdä terveydenhuollon henkilökunnalle ­ehdottomasti vapaaehtoiseksi. Lääkäreiden etiikan mukaistahan on elämän puolesta taistelu, ei sen päättäminen. Toisaalta ihmisen kärsimyksen lievittäminen on lääkärin työtä, korostaa Airaksinen.

Airaksinen painottaa myös kuolevan potilaan omaisten ja läheisten huo­mioon ottamista. Kuolevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaamista tulisi opiskella ja harjoitella, sillä moni kaipaisi kuolevan lähelle myös aidosti läsnä olevaa lääkäriä.

Eutanasian sallimisen on pelätty johtavan sen yleistymiseen. Näin ei länsimaissa ole kuitenkaan käynyt, eikä ­tähän usko Timo Airaksinenkaan.

– Tuskinpa Suomessa ryhdyttäisiin arvottamaan elämää tai vanhuutta ­uudelleen sen mukaan, milloin elämä on elämisen ­arvoista. Vaikka yleisessä keskustelussa moni saattaa sanoa, ettei halua elää laitoksessa sänkyyn sidottuna, niin ihmisellä on silti taipumus ­pitää omalla kohdallaan kiinni elämästä viimeiseen asti, ­Airaksinen sanoo.

Ulla Järvi
kuva: Markku Ojala

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Osallistu keskusteluun Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Lääkärit saavat oman Instagram-palvelun24.10.2014

Matkailulääkäri perää selvempiä ebolaohjeita23.10.2014

Sairauslomien 
kirjoittamiseen 
kaavaillaan ohjeita23.10.2014

Vantaalainen vallankumous23.10.2014

Sote-toimijat kannattavat viiden alueen mallia23.10.2014

Samanaikaisten kivunlievitysmenetelmien käyttö auttaa päiväkirurgisista toimenpiteistä toipumista23.10.2014

Statiinit pienensivät rintasyöpäpotilaiden kuolemanriskiä23.10.2014

Lentokenttätarkastukset syytä keskittää ebola-alueelle23.10.2014

Epilepsialääke natriumvalproaatin käyttöön rajoitus20.10.2014

Ulostebakteereita sisältävät kapselit tehosivat Clostridium difficile –infektioon17.10.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014