Ajan­kohtai­sta

Äitien koulutuserot näkyvät imetyksen pituudessa

Imetyssuositus ei edelleenkään toteudu, mutta myönteistä kehitystä on tapahtunut, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/imetys_Pixmac000067357893.jpg

Alle neljän kuukauden ikäisten täysimetys ja pitkä imetys ovat hieman yleistyneet viime vuosina. Väestöryhmien väliset erot ovat suuria. Erityistukea imetykseen tarvitsevat erityisesti nuoret, vähän koulutetut ja yksinhuoltajaäidit, jotka selvityksen mukaan imettävät lyhyemmän aikaa kuin muut. Myös perheen esikoisilla ja ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla imetys jää muita lyhyemmäksi.

Selvityksessä todetaan, että imetyksen edistämiseksi tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Imetyksen edistämisen tulisi alkaa äitiysneuvolassa ja jatkua yhtenäisenä synnytyssairaalassa ja lastenneuvolassa. Myös lähipiirin tuki imettäjälle on tärkeää.

Seitsemän kymmenestä vastasyntyneestä oli saanut synnytyssairaalassa lisämaitoa. Luovutetun äidinmaidon ja tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen oli lähes yhtä yleistä. Aikaisempien tutkimusten mukaan erityisesti tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen synnytyssairaalassa ilman selvää lääketieteellistä syytä on yhteydessä imetyksen lyhyempään kestoon. Lisämaidon antamisen perusteet synnytyssairaaloissa tulisi selvityksen mukaan yhtenäistää.

Selvitys on osa viiden vuoden välein toteutettua imeväisikäisten ruokinnan seurantaa.

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030