Sykevälien mittaus 
on helppoa, tulkinta vaikeaa

Voiko työuupumuksen pian mitata tarkasti kuin verenpaineen tai kuumeen, sydämen sykevälivaihtelua analysoimalla?

http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_miesyke.jpg

Ilmassa leijuu bisneslupauksia ja ­sykevälivaihteluun liittyviä tutkimuksia julkaistaan valtavasti, mutta ainakaan työuupumukseen liittyen asia ei ole yksinkertainen.

Kun ihminen on terve, hyväkuntoinen ja hyvävointinen, sydämen sykevälivaihtelu on levossa ja rentoutuneena suurta. Sairaana tai stressaantuneena sykevälivaihtelu vähenee. Tätä voi helposti mitata nykyaikaisilla sykemitta­reilla.

– Sykevälivaihtelu kertoo autonomisen hermoston toiminnasta. On aivan oikein ajatella, että monet asiat, esi­merkiksi stressi tai erilaiset fyysiset tai psyykkiset kuormitukset, vaikuttavat ­sykevälivaihteluun. On kuitenkin äärimmäisen vaikea arvioida mistä asiasta milloinkin on kysymys, kertoo kardio­logian vastuualuejohtaja Timo Mäki­kallio OYS:sta.

Samaa mieltä on kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta. Tulokset hyödyistä ovat ristiriitaisia, lähtien jo siitä, että työuupumuksen määritelmä on kirjava. Lisäksi huonon sykevälivaihtelun taustalla voi olla piileviä sairauksia, jotka ­aiheuttavat myös jaksamattomuutta työssä. Siksi mitattujen tulosten tulkinta on ongelmallista.

– Käytämme sykevälivaihtelua Työ­terveyslaitoksella täydentävänä mittauksena, mutta ei koskaan ainoana. Nyt ­ollaan murrosvaiheessa, jossa etsitään oikeita asioita joita sykevälivaihtelusta pitää katsoa, Lindholm näkee.

Mäkikallion mukaan tällä hetkellä ­ainoa lääketieteellistä päätöstä ohjaava työkalu liittyy synnytykseen ja lapsen ­sykevälivaihteluun. Sykevälivaihtelun katoaminen liittyy lapsen hapenpuutteeseen ja silloin synnytystä kiirehditään.

Syke kertoo elintavoista

Huonoa sykevälivaihtelua voivat aiheuttaa monet muutkin tekijät kuin haitallinen stressi, esimerkiksi ikä, tupakointi, alkoholi ja kahvi, ylipaino, verenpaine, veren rasvaprofiili, sokeriarvot, tulehdustekijät, depressio ja ahdistuneisuus.

– Nämä tekijät ovat yhteydessä paitsi sykevaihteluun, myös haitalliseen stressiin. Sykevaihtelun mittaaminen on hyvinvoinnin kuumemittari tai elämäntavan sormenjälki, joka heijastelee kaikkia näitä asioita, näkee liikuntalääketieteen tutkimusyksikön johtaja Mikko Tulppo Verveeltä ­Oulusta.

Myös perimä vaikuttaa ­sykevälivaihteluun voimakkaasti. Yksilöllinen vaihtelu on suurta, siksi sykevälivaihtelulle ei voi asettaa selkeitä raja-arvoja.

Ei ole vielä yksimielisyyttä siitä, mihin seikkoihin sykevälivaihtelussa pitäisi kiinnittää eniten huomiota.

– On olemassa suuri joukko erilaisia muuttujia, joilla sykevälivaihtelua kuvataan. Tiedemaailmassa puuttuu konsensus siitä, mitä parametriä kannattaisi seurata, jotta voisi parhaiten vaikuttaa hyvinvointiin, Tulppo kertoo.

– On hyvä, että alalle on tullut kaupallisia toimijoita, joiden on bisnesmielessä pakko ottaa jokin muuttuja käyttöön. Uskon, ettei siihen mene kuin muutama vuosi.

Jos muukaan ei sitä selitä

Entä jos potilas tulee vastaanotolle itse mittaamiensa huonojen sykevälilukujen kanssa ja uskoo niiden kertovan haitallisesta stressistä?

– Pitkälle menevien johtopäätöksien tekeminen on aika rohkeaa, mutta jos nauhoite on hyvin tehty, pystyy osaava ihminen lukemaan siitä jotain ja sanomaan ehkä, että tämä tukee sitä, että kyseessä voi olla ylikuormittuminen, sanoo dosentti, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo HUS:sta.

Kun potilaalla on muitakin oireita, on syytä tehdä oireenmukaiset tutkimukset ja sulkea pois esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö, verenpainetauti, sydänsairaudet ja astma.

– Sykevälimittauksesta ei voi koskaan tulla spesifiä burn out -markkeria, koska sykevälivaihteluun vaikuttavat niin monet asiat. Sulkemalla pois muita ­asioita voidaan kuitenkin päätyä siihen, ettei muutakaan selittävää tekijää löydy, Uusitalo näkee.

Anne Seppänen
kuva: PantherMedia

Lue koko juttu perjantaina 11.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.