Keskosten varhainen seuranta on tärkeää
Julkaistu 06.06.2012 15.32
PsL Petriina Munckin väitöskirjatutkimuksessa seurattiin pienipainoisena syntyneiden keskosten kognitiivista kehitystä varhaislapsuudesta esikouluikään.
Keskosten kehitysseurannan tarpeellisuudesta ja ajoituksesta ei olla yksimielisiä. Sellaisia lapsia, joilla on varhain todettu neurologinen sairaus, seurataan erikoissairaanhoidossa. Lievemmät kehityksen ongelmat saattavat kuitenkin tulla esiin vasta myöhemmin leikki- tai kouluiässä.
Munckin tutkimuksessa todettiin, että varhaiset vaikeat aivolöydökset ja imeväisiän sairastavuus olivat keskeisiä riskitekijöitä kehityksellisille ongelmille. Varhaisvaiheessa itkuisemmilla keskosilla ei ollut kognitiivisen kehityksen ongelmien riskiä, mutta heillä oli enemmän motoriikan ongelmia. Äidin saama kortisonihoito ennen synnytystä suojasi keskosen kehitystä.
Kehitysseurannassa havaittiin, että keskosten neurologinen ja kognitiivinen kehitysennuste ovat parempia kuin kansainvälisissä tutkimuksissa on raportoitu. Etenkin vaikeimpia vammoja – CP-vammaa ja kehitysvammaa – esiintyy vähemmän. Monet keskoset kärsivät kuitenkin lievemmistä kognitiivisen kehityksen ongelmista, jotka saattavat näkyä myöhemmin oppimisvaikeuksina.
Munckin tutkimuksessa kahden vuoden iässä arvioitu kognitiivinen kehitys oli vahvasti yhteydessä kognitiiviseen kehitykseen viiden vuoden iässä. Kaikkia kouluoppimisen kannalta tärkeitä taitoja ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida vielä 2-vuotiaana. Viisivuotiaille tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että keskosilla on heikommat lukemista ennakoivat valmiudet kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla.
Munck toteaa, että keskosten kehitysennuste vaihtelee eri maissa ja eri sairaaloissa syntyneiden lasten välillä. Keskitetty riskilasten seuranta antaisi sairaaloille mahdollisuuden arvioida hoitokäytännöissä tapahtuvien muutosten vaikutusta keskosten kehitykseen. Myös keskosten vanhemmille olisi tärkeää pystyä tarjoamaan ajantasaista ja alueellisesti kerättyä tietoa lasten kehitysennusteesta.
Tutkimuksen perusteella keskosten kehitysseuranta sekä kaksivuotiaana että viisivuotiaana olisi tarpeen. Kehitysseurannasta olisi hyötyä niin lapsen ja perheen edun kuin palvelujärjestelmän laadunkin näkökulmasta.
Petriina Munckin väitöstutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan PIPARI-tutkimusprojektia (PIeniPAinoiset RIskilapset), jossa on kerätty seurantatietoa vuosina 2001–2006 syntyneistä hyvin pienipainoisista keskosista.
PsL Petriina Munckin väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 9.6.2012.
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
