Liikunnalla voi olla epäterveellisiä vaikutuksia osalle ihmisistä
Noin kymmenesosalla liikunta vaikuttaa epäsuotuisasti yhteen sydän- ja verisuonitaudin tai diabeteksen riskitekijään, pienellä osalla useampaan. Syytä ei vielä tiedetä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_tossut_raj.jpg
Pitkäaikainen liikunta edistää terveyttä, mutta joillekin vaikutukset voivat olla myös haitallisia.
PLoS ONE:ssa julkaistun tutkimuksen mukaan noin kymmenesosalla ihmisistä liikunta vaikuttaa epäsuotuisasti yhteen sydän- ja verisuonitaudin tai diabeteksen riskitekijään, pienellä osalla useampaan.
Syy on toistaiseksi epäselvä. Tutkimushenkilöt olivat terveitä, eikä tuloksia pystytty selittämään esimerkiksi liikunnan ja lääkityksen yhteisvaikutuksella.
Tutkija Laura Karavirta osallistui yhden osa-aineiston keräämiseen Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Hän toteaa, että liikunnan pitkäaikaisvaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä.
– Keskimäärin vaikutukset ovat suotuisia, mutta tämän tutkimuksen perusteella ne voivat osalla olla vastakkaisiakin. Tutkimuksessa puhutaan yksittäisistä riskitekijöistä. Kokonaisvaikutus voi siis olla positiivinen, vaikka jonkin yksittäisen tekijän suunta olisikin epäsuotuisa.
Poikkeavat olisi tärkeää tunnistaa
Tutkimuksen aineisto koottiin viidestä eri tutkimuksesta, jotka käsittivät yhteensä 1 687 henkilöä. He harrastivat pääasiassa aerobista liikuntaa, kuten kuntopyöräilyä, ja heiltä mitattiin verenpaine sekä HDL-kolesteroli-, triglyseridi- ja insuliinitaso.
Insuliinitaso meni epäsuotuisaan suuntaan 8,4 prosentilla, systolinen verenpaine 12,2 prosentilla, triglyseriditaso 10,4 prosentilla ja kolesterolitaso 13,3 prosentilla. Aerobisen kunnon mittarina toimivan maksimaalisen hapenottokyvyn muutos ei ollut yhteydessä siihen, ilmenikö henkilöllä epäsuotuisa vaikutus yksittäisessä riskitekijässä vai ei.
Noin 7 prosentilla haitallinen vaikutus ilmeni kahden riskitekijän kohdalla. Useammassa kuin kahdessa riskitekijässä epäsuotuisa vaikutus havaittiin vain harvalla.
Laura Karavirran mukaan nämä henkilöt olisi tärkeää tunnistaa etukäteen. Esimerkiksi jokin muu liikuntamuoto voisi sopia heille paremmin.
Ilmiö on monimutkainen, ja tutkijat kaipaavat siitä lisätutkimusta. Pahimmillaan jotkut voivat pitää tutkimustuloksia tekosyynä olla harrastamatta liikuntaa.
– On tosi harmi, jos tällaista tuodaan esiin. Korostaisin liikunnan positiivisia vaikutuksia. Tuomalla esiin epäsuotuisat vaikutukset ja tutkimalla niitä pystymme myös puuttumaan niihin, Karavirta sanoo.
– Liikuntatutkimuksessa selvitetään tällä hetkellä todella paljon perimän ja genetiikan vaikutusta lähtötilanteeseen ja harjoittelun vaikutukseen.
Miia Soininen
Kuva: Panthermedia
