Terveyspalvelut matelevat nettiin
Valtaosa suomalaisista hakee lääketietoa netistä, mutta varsinaisia terveyspalveluja siellä on vielä niukasti.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_istuvamies.jpg
Lääketietoa hakee internetistä noin 90 % suomalaisista, kun vielä vuonna 2005 osuus oli vain noin kymmenesosa. Lääketietoa, vertaistukea ja eri elämäntilanteiden mukaisia keskusteluryhmiä onkin verkossa jo paljon. Sen sijaan varsinaisia terveyspalveluja on vielä niukasti.
– Yhä useampi olisi valmis jo käyttämään varsinaisia palveluja, kuten ajanvarausta tai laboratoriovastausten hankkimista, toteaa johtaja Topi Hanhela Lääketietokeskuksesta.
Espoon terveyskeskuksen ylläpitämä Omahoitopalvelu ja Oulun Omahoito ovat poikkeuksia. Näissä palveluissa kulkevat tietyt laboratoriovastaukset sekä viestiliikenne potilaalta terveyskeskukseen. Espoon avasi Terveyskansio-palvelunsa kaikille kuntalaisille 2010. Viime vuoden lopussa käyttäjiä oli noin 3 500 eli vain 1,4 % espoolaisista. Oulun palveluissa käyttäjiä oli suurin piirtein saman verran. Käyttäjillä on yleensä jokin pitkäaikaissairaus, jonka hoito vaatii jatkuvaa seurantaa. Omahoitopalveluissa potilaat ovat voineet ylläpitää tietojaan ja seurata terveydentilansa kehittymistä.
Tampereen terveyskeskuksen Kysy sairaanhoitajalta -palvelussa asiakas voi kysyä terveyttä, sairautta tai palveluja koskevia yleisluonteisia kysymyksiä. Keväästä alkaen Tampereen kaupungin omalääkärille varatun ajan on voinut perua internetissä.
Kangertelevia alkuja
Terveyspalveluissa kattona on vain mielikuvitus – ja tietosuoja. Viestiliikenteen suojauksesta esitetään jatkuva huoli, vaikka se on esimerkiksi pankkipalveluissa onnistunut varsin hyvin. Terveyspalvelujen ei tarvitse aina olla yltiömäisen monimutkaisia.
– Teimme pilottitutkimuksen Sitran kanssa räätälöidystä tekstiviestimuistutuksesta lääkkeiden käyttäjille. Interventioryhmä oli pieni, mutta pilotti osoitti, että lääkkeen unohdukset vähenivät selvästi, kertoo Topi Hanhela.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -portaali ja Palveluvaaka ovat esimerkkejä massiivisista verkkopalveluista, joiden tavoite oli ylevä, mutta jotka rahanpuute ja tiedon monikerroksisuus ovat ajaneet karille. Terve Suomen ylläpito on lopetettu, ja terveyspalvelujen vertailuun tarkoitettu Palveluvaaka on yhä torso.
Parempaa tulevaisuutta odottaa kansallinen Taltioni-palvelu, jonka ympärille perustettiin keväällä 27 alan toimijan osuuskunta. Idea on tarjota alusta, johon kansalainen voi tallentaa, kerätä, tuottaa, jakaa ja hyödyntää omaa terveyttään koskevaa tietoa.
Ulla Järvi
kuva: PantherMedia
