Ajan­kohtai­sta

Statiinihoito yhteydessä pienentyneeseen haimatulehduksen riskiin

Tuoreen meta-analyysin mukaan statiinihoito oli yhteydessä pienentyneeseen haimatulehduksen riskiin potilailla, joilla oli normaali tai hieman suurentunut veren triglyseridipitoisuus. Meta-analyysi julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/vanhus_ja_laake_Pixmac000082434057.jpg

Tuoreen meta-analyysin mukaan statiinihoito oli yhteydessä pienentyneeseen haimatulehduksen riskiin potilailla, joilla oli normaali tai hieman suurentunut seerumin triglyseridipitoisuus. Meta-analyysi julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä.

Meta-analyysin tarkoituksena oli analysoida fibraatti- ja statiinihoidon yhteyttä haimatulehdukseen. Tutkijat toteavat, että tapausselostukset ja farmakoepidemiologiset tutkimukset ovat tuoneet esiin statiinien yhteyden haimatulehdukseen. Harvassa tutkimuksessa on kuitenkaan otettu riittävästi huomioon sekoittavia tekijöitä. Fibraatteja käytetään hypertriglyseridemiapotilailla vähentämään haimatulehdusriskiä. Fibraattien käyttö on kuitenkin yhteydessä sappikivien kehittymiseen, ja sappikivet ovat haimatulehduksen riskitekijä.

Tutkijat jakoivat analysoimansa tutkimukset kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuului 16 lume- ja standardihoitokontrolloitua statiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 113 800 potilasta. Haimatulehdukseen sairastui 4,1 vuoden seuranta-aikana 309 potilasta (0,27 %). Haimatulehdukseen sairastuneista 134 kuului statiiniryhmään ja 175 verrokkiryhmään. Statiiniryhmään kuuluvien suhteellinen haimatulehdusriski oli 23 % pienempi kuin verrokkiryhmällä.

Viidessä statiinin annostusta selvittävässä tutkimuksessa oli 39 614 osallistujaa. Haimatulehdukseen sairastui 4,8 vuoden seuranta-aikana 156 potilasta (0,39 %). Heistä 70 sai suuriannoksista statiinihoitoa ja 86 tavanomaista annostusta. Haimatulehduksen suhteellinen riski oli edellisessä ryhmässä 18 % pienempi kuin jälkimmäisessä.

Seitsemässä satunnaistetussa fibraattitutkimuksessa oli mukana 40 162 potilasta, joita oli seurattu keskimäärin 5,3 vuotta. Keskimääräinen seerumin triglyseridipitoisuus oli hoidon alkaessa 1,63–2,07 mmol/l. Näihin tutkimuksiin osallistuneista 144 (0,36 %) sairastui haimatulehdukseen. Heistä 84 kuului fibraatteja saaneeseen ryhmään ja 60 lumelääkeryhmään. Haimatulehdusriskien ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että statiinihoito on tämänhetkisten tutkimustulosten valossa yhteydessä pienempään haimatulehdusriskiin potilailla, joiden seerumin triglyseriditaso on hieman suurentunut. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimuksia, joissa verrattaisiin fibraatti- ja statiinihoidon vaikutusta haimatulehdusriskiin potilailla, joilla on vakava hypertriglyseridemia.

Hertta Vierula
Kuva:Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030