Nuorten lääkärien päihdeongelmat huolettavat Valviraa
Yhä useampi lääkäri menettää oikeutensa päihdeongelman takia. Valvira harmittelee erityisesti nuorten lääkärien tilannetta ja kodeiiniriippuvuutta, josta uhkaa tulla varsinainen epidemia terveydenhuollossa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/kodeiini.jpg
Yhä useampi lääkäri menettää oikeutensa päihdeongelman takia. Valvira harmittelee erityisesti nuorten lääkärien tilannetta ja kodeiiniriippuvuutta, josta uhkaa tulla varsinainen epidemia terveydenhuollossa.
Valvira on rajoittanut tai poistanut tänä vuonna kesään mennessä oikeuksia 28 lääkäriltä, mikä on saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Vuonna 2001 tapauksia oli vain kuusi.
Nuorten lääkärien osuutta ei ole tutkittu tilastollisesti, mutta Valviran mukaan tapaukset ovat lisääntyneet. Yleensä alle 35-vuotiaita on ollut vuosittain yksi, mutta tänä vuonna niitä on jo kolme.
– Vaikka lukumäärät ovat lääkärikuntaan nähden pieniä, on huolestuttavaa, että meillä on työuransa alussa olevia lääkäreitä, joilla on lääkeriippuvuus. Mitä nuorempana päihdeongelma alkaa, sitä enemmän se pilaa omaa ja muiden elämää, ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Markus Henriksson kertoo.
Nuoren lääkärin ongelmassa on usein kyse vaikeasta monipäihderiippuvuudesta. Kuvioon kuuluvat tyypillisesti alkoholi, bentsodiatsepiinit, opioidit sekä kodeiinia sisältävät särkylääkevalmisteet.
Henrikssonin mukaan lääkärikunta ei ole tiedostanut riittävästi kodeiiniin liittyviä vaaroja. Aine koukuttaa arvaamattoman helposti.
– Kodeiiniriippuvuus on vakava ilmiö. Valvirassa on noussut huoli, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskuudessa voi olla heräämässä varsinainen epidemia. Kipua on toki hoidettava asianmukaisesti, mutta omahoito hallitsemattoman suurilla kodeiiniyhdistelmävalmisteilla on vaarallista, hän toteaa.
Valvirassa on pantu merkille, että nuorilla lääkäreillä esiintyy myös ADHD-lääkkeiden väärinkäyttöä.
Ongelmat ovat yhä monimutkaisempia
Valviraan päätyneet tapaukset ovat jäävuoren huippu. Vakavista päihdeongelmista kärsivien lääkärien määrää on vaikeaa tietää tarkasti, sillä kyselytutkimukset eivät helposti tavoita ilmiötä.
Nuorten lääkärien päihdeongelmat voivat olla lisääntyneet tai sitten ne ovat entistä pahempia.
Lääkäriliiton tekemä Lääkärien työolot ja terveys -tutkimus vuodelta 2010 antaa viitteitä siitä, että alle 40-vuotiaiden lääkärien humalajuominen on vähentynyt. Markus Henrikssonin mukaan lääkärien kohdalla voi olla kyse samasta polarisaatiosta kuin muuallakin yhteiskunnassa: suurin osa voi oikein hyvin, pieni osa voi entistä huonommin.
Henriksson katsoo, että päihdeongelmat ovatkin nyt aiempaa monimutkaisempia. Aiemmin tyypillinen Valviralle päätynyt tapaus oli keski-ikäinen mies, jonka alkoholismi ja mahdollinen lääkeriippuvuus oli kehittynyt hitaasti.
– Monipäihderiippuvuutta on hankalampi hoitaa ja arvioida. Lääkäri ei aina itse ymmärrä omaa tilannettaan, Henriksson sanoo.
Kaikki lääkärinoikeuksien poistot ja rajoittamiset eivät liity päihdeongelmiin. Taustalla voi olla myös holtitonta PKV-lääkkeiden määräämistä ja potilasturvallisuutta vaarantavia psyykkisiä sairauksia.
Valviran saamat ilmoitukset ovat lisääntyneet erityisesti siksi, että työnantajien omavalvonta on parantunut. Väärinkäytöksistä ilmoitetaan viranomaisille entistä herkemmin, jos työnantajan omat toimenpiteet eivät riitä. Myös poliisi ilmoittaa rattijuopumustapauksista.
Epävakaata elämää
Henrikssonin mukaan monilla vakavista päihdeongelmista kärsivillä nuorilla lääkäreillä on epävakaa työhistoria keikkalääkäreinä tai muuten eri työpaikoissa. Työnantajat eivät ole voineet seurata heitä kovin tiiviisti, ja ongelma on päässyt pahenemaan.
Yleisestikin elämänhallinnassa on monia vaikeuksia, mutta syitä ja seurauksia on luonnollisesti mahdoton eritellä.
Henriksson muistuttaa, että monet Valviran päätökset ovat väliaikaisia.
– Toivomme, että prosessi auttaisi lääkäreitä hakeutumaan hyvään hoitoon. Onneksi joka vuosi joillekin lääkäreille voidaan palauttaa ammattioikeuksia, kun ongelmat on saatu dokumentoidusti ja vakaasti parantumaan.
– Kun lääkäri tarttuu ongelmaansa tarmolla ja on asianmukaisessa, pitkäjänteisessä hoidossa, on hänen ennusteensa usein oikein hyvä, Henriksson sanoo.
Milloin kollegasta kannattaa huolestua?
➤ Poissaoloja, krapulapäiviä, ”migreeniä”.
➤ Työkunto heikkenee.
➤ Harkintakyky pettää.
➤ Ihmissuhderistiriitoja.
➤ Rästitöitä, töiden laiminlyöntiä.
➤ Toistuvia valituksia potilailta ja työtovereilta.
➤ Holtitonta päihteiden käyttöä vapaa-aikana.
Lue koko juttu perjantaina 24.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Miia Soininen
Kuvat: Panthermedia
