Ajan­kohtai­sta

HYKS terävöittää psykoterapian alkuarviota

Kokemukset uudesta haastattelutavasta ovat hyviä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_3142815_nojatuolit.jpg

HYKS on kehittänyt uuden haastattelutavan, jolla arvioidaan potilaan soveltuvuutta psykoterapiaan. Tarkoituksena on yhtenäistää arvioita ja tavoittaa jokaisen potilaan yksilöllinen hoidon tarve.

Psykoterapia-arvioista on puuttunut systemaattisuus, katsoo psykologian tohtori, erikoispsykologi ja psykoterapeutti Katja Kurri HYKS:n psykiatrian klinikalta.

– Jokainen työntekijä on tehnyt arvioita omalla tavallaan, mikä voi asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Pahimmillaan potilas ei ehkä ole saanut terapiaa tai hänet on ohjattu sinne ennenaikaisesti.

HYKS:n psykososiaalisen hoidon osaamiskeskuksessa kehitettyä semi­strukturoitua haastattelua testataan parhaillaan Tikkurilan psykiatrisen poliklinikan akuuttiprosessien linjalla. Ensimmäiset kokemukset ovat hyviä.

Arviointimallin käyttöä halutaan jatkossa laajentaa koko HUS:n alueelle.

Huomio takaisin yksilöön

HYKS:ssa kehitetyssä psykoterapia-­arviossa potilaasta kootaan tietoa jäsennetysti. Psykologi tai psykoterapia-arvioin­tiin perehtynyt sairaanhoitaja haastattelee potilasta kolmessa tapaamisessa ja haastattelua täydennetään erilaisilla mittareilla.

Potilas on aktiivisesti mukana arviossa. Arvion pohjalta päätetään, millaiseen psykoterapeuttiseen hoitoon potilas ohjataan. Parhaimmillaan arvio opettaa potilasta havainnoimaan it­seään, motivoi häntä psykoterapiaan ja auttaa ymmärtämään sen tavoitteita.

Psykiatrian dosentti, osastonlääkäri Tarja Melartin HYKS:n psykiatrian klinikalta mainitsee, että psykiatrisissa hoito-organisaatioissa sinänsä tärkeä sairauskriteerien arvio on ajanut yksilökohtaisen arvion ohi. HYKS:n kehittämä psykoterapia-arvio tuo yksilölle aktiivisemman roolin omassa hoidossaan.

– Arvio tuo myös hoitosuhdetta sille kuuluvaan tärkeään asemaan ja auttaa psykososiaalisen hoidon sisällöllisessä suunnittelussa.

Vaikuttaako hoito?

Arvioprosessin kehittämiselle on ti­lausta laajemminkin.

– Psykoterapeuttisen hoidon vaikuttavuuden seuranta voisi toteutua paremmin ja systemaattisemmin niin erikoissairaanhoidossa kuin yksityiselläkin sektorilla, Melartin toteaa.

Katja Kurrin mukaan hoidon jatkuva seuranta antaisi myös mahdollisuuksia lisätä terapian vaikuttavuutta.

– Tästä on laajaa kansainvälistä näyttöä. Jatkuvaa seurantaa aletaankin todennäköisesti toteuttaa osana HUS:n erikoissairaanhoidon psykoterapeuttista hoitoa, Kurri sanoo.

Näitä psykoterapeutti arvioi

Kiintymyssuhdetyyli. Millainen on potilaan kyky luottaa ja konstruoida käsitys toisesta? 
(ECR, Experiences in Close Relationships Scale)

Muutosvaihe. Millainen motivaatio potilaalla on? Millaista työskentelyä hän tarvitsee muutoksen tapahtumiseen? (URICA, University of Rhode Island Assessment Scale)

Vuorovaikutuksen joustavuus, reflektiokyky ja kyky käsitellä ja hallita affekteja (SPS, Suitability for Psychotherapy Scale)

Yleinen psyykkinen hyvinvointi (CORE, Clinical Outcome in Routine Evaluation)
- Henkilökohtainen vointi, oireet ja ongelmat
- Toimintakyky
- Arjen hallinta ja sosiaaliset suhteet
- Riskikäyttäytyminen itseä ja toisia kohtaan

Miia Soininen
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030