Ajan­kohtai­sta

Kolesterolimittaus 
ei aina vaadi paastoa

FINRISKI-laskurin mukaiseen lipidimääritykseen tarvitaan ainoastaan ­kokonais- ja HDL-kolesteroli. Triglyseridien mittaus sen sijaan vaatii paastoa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_nayteputket.jpg

Paasto ennen veren rasva-arvojen mittausta on yleensä tarpeeton, todetaan Archives of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa kanadalais­tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan paaston pituus ei juuri vaikuta ­kokonais- ja HDL-kolesteroliarvoihin.

Sydänliiton ylilääkäri Mikko ­Syvänteen mukaan kokonais- ja HDL-kolesterolin riippumattomuus paastosta on jo ollut tiedossa.

– Jos LDL-kolesteroli määritetään suoralla menetelmällä, paasto ei ole oleellinen, Syvänne toteaa.

LDL:n laskeminen perinteisellä Friedewaldin kaavalla voisi sen 
sijaan johtaa valtimotautiriskin ­aliarvioimiseen esimerkiksi diabeetikoilla, sillä ilman paastoa triglyseridiarvo alentaa LDL-tulosta keinotekoisen matalaksi.

Tampereen yliopiston kliinisen kemian professorin Terho Lehtimäen mukaan triglyseridipitoisuudet ovat ruokailun jälkeen korkeimmillaan 
noin 3 tunnin kohdalla, jolloin ne ovat juuri ehtineet imeytyä suolistosta ja kulkeutua vereen.

Tutkimuksessa paaston pituuden vaikutus LDL-kolesteroliin oli enintään 10 % ja triglyserideihin enintään 20 %. HUSLAB:n osastonylilääkäri Lasse Uotilan mukaan erot ovat ehkä ­odotettua pienempiä, mutta silti merkittäviä.

– Miksi hyväksyttäisiin tiedossa oleva jopa 20 %:n virhe? Uotila kysyy.

– Kun lipidimäärityksiä käytetään FINRISKI-laskurin mukaiseen riskin­arvioon, tarvitaan ainoastaan ­kokonais- ja HDL-kolesteroli. Tämän voisi tehdä ilman paastoa, ellei ­mukaan haluta muita, paastoa vaativia kokeita kuten verensokeria, Syvänne ehdottaa.

Tiina Lautala
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030