Kohti uutta terveyskeskusta

Nuoressa lääkäripolvessa on perusterveydenhuollon toivo. Tärkeintä olisi antaa yleislääketieteestä kiinnostuneille mahdollisuus keskittyä lääkärintyön ytimeen, sanovat Lääkärilehden haastattelemat terveyskeskuslääkärit.

http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A11660389_kuplat.jpg

Suomen yleislääkärit ry:n puheenjohtajan Arto Virtasen mielestä julkiseen keskusteluun on pesiytynyt väärä käsitys perusterveydenhuollon toimimattomuudesta.

– Suomessa on paljon hyvin toimivia terveyskeskuksia. Ongelmat keskittyvät syrjäseuduille, jonne on hankalaa ­houkutella lääkäreitä, sekä joidenkin kaupunkien isoihin terveyskeskuksiin. Terveyskeskusjärjestelmä on ideana ­hyvä ja toimiva, mutta työhön on tullut eri syistä liikaa tehtäviä hoidettavaksi, hän tiivistää.

Nurmijärvellä terveyskeskuslääkärinä työskentelevä Virtanen pitää tärkeimpänä sitä, että lääkärit saavat keskittyä olennaiseen, yleislääkärin työhön. Esimerkiksi sairauslomatodistusten kirjoittamista flunssaisille tai kansantautien ennaltaehkäisyä voisi siirtää hoitajille.

Yleislääkärien edustajana hän haluaa herätellä keskustelua myös siitä, mitkä asiat vaativat lääkärin ammattitaitoa.

– Lääkäri voi kertoa aina uudelleen tupakan ja alkoholin vaaroista, mutta onko se resurssien järkevintä käyttöä? Missä määrin on muutenkaan syytä keskittyä niin paljon ennaltaehkäisyyn? Jokaiselle tulee silti jossain vaiheessa se viimeinen ja kallein elinvuosi eteen.

Nuori polvi tulossa

Terveyskeskuslääkäriä kuormittavat myös erikoissairaanhoidon eri aloilta ­tulevat uudet potilasryhmät, jotka siir­tyvät perusterveydenhuollon lääkärin vastuulle.

– Erikoissairaanhoito on Suomessa tehokasta osin sen takia, että yleislääkäreiden työnkuvaan kuuluu paljon sellaista, joka muualla Euroopassa hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Juuri koulunpenkiltä tulleelle lääkärille tämän kaiken uuden hallinta voi tuntua ylitsepääsemättömältä, Virtanen sanoo.

Myös terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaissairaiden hoito vaatisi muidenkin erikoisalojen ammattitaitoa.

Virtasen mukaan nykyään on nähtävissä paljon merkkejä siitä, että työ perusterveydenhuollossa kiinnostaa nuoria lääkäreitä yhä enemmän.

Hän kiittelee sitä, että lääketieteen opetusta on alettu jalkauttaa terveyskeskuksiin.

– Suomen terveyskeskuksista menetettiin tavallaan jo yksi sukupolvi eli nyt nelikymppiset lääkärit. Nykyään kiinnostus yleislääkärin työtä kohtaan on taas kasvussa.

Miten terveyskeskusta 
tulisi kehittää? 
Terveyskeskuslääkärit vastaavat.

Toivon selkeitä ohjeistuksia ja ohjausta sekä johdon tukea työlle. Lisäksi uusien lääkärien ­perehdytykseen ja ohjaukseen tulisi kiinnittää erityisen paljon huomiota, jotta he kokisivat terveyskeskustyön mielekkääksi ja jäisivät töihin. Terhi Mäntymaa, Riihimäki

Kunnille pitää saada koko terveydenhuollon toiminnan ja rahoituksen hallinta. Työterveyshuoltoa ja ­yksityissektoria tukeva 
Kela pois kuvioista kokonaan, yksityissektorilla potilaiden maksettava käynnit omasta pussistaan. Ilpo Olsonen, Lieksa

Lääkäreiltä pois turhat paperityöt, kuten C-lausunto. Ei-lääketieteelliset toimistotyöt toimistoihmisille. ­Lääkäri-hoitaja-tiimityötä kehitettävä edelleen. Lea Kantola, Simo

Vuosia jatkunut runsas ja hallitsematon tehtävien siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ilman riittävää resurssien lisäystä ja kohdentamista on saatava aisoihin. Perustasolle tarvitaan riittävästi resurssoidut moniammatilliset tiimit ja aikaa vastavalmistuneiden ­perehdytykseen ja ohjaukseen. Merja Ellilä, Salo

Suunnittelisin organisaation lääkärivastaanoton ympärille ja lisäisin lääkärin valtaa ja vastuuta. Rajaisin työmäärän resurssien mukaiseksi priorisoimalla ­hallitusti. Sosiaalipuolen sijaan panostaisin enemmän toimivaan yhteis­työhön erikoissairaanhoidon kanssa. Johanna Salmio, Kouvola

Lääkäreitä ja hoitajia tulee olla riittävästi asukasmäärään nähden. Jos henkilökunta on motivoitunut 
ja kokee, että heillä on realistinen mahdollisuus hoitaa potilaat 
hyvin alusta loppuun, niin 
perus­terveydenhuolto voi toimia aivan loistavasti! Mia Lindholm, Siuntio

Panostettava terveyshyötyä ­tuottavaan hoitoon: kokonais­valtaisuus ja hoitosuhde kunniaan, monimutkaisille asioille aikaa, 
omalääkärijärjestelmä ja työn­ohjausta. Eroon lyhyistä sairaus­lomatodistuksista, joissa ei tarvita ­tutkimista eikä hoitamista. Perus­terveille todistukset yksityissektorilta. Outi Seppälä, Helsinki

Näen tärkeänä mahdollisuuden joustavaan työaikaan myös ­kunnallisella sektorilla, se luo oman työn hallintaa. Lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien välistä yhteistyötä ja työnjakoa tulee kehittää. Sovitut hoitoketjut myös perusterveydenhuoltoon. Ulla Palmu, Saarijärvi

Vastaanotolla tulisi keskittyä olennaisiin, lääkärin arviota ­vaativiin ongelmiin. Tähän päästään mielestäni 
panostamalla hoidon tarpeen arviointiin ja 
ammattiryhmien väliseen ­yhteistyöhön. Matti Säilä, Lieto

Lääkäreiden peruskoulutusta on jalkautettava lisää terveyskeskuksiin ja siten tehtävä terveyskeskustyö tutuksi. Erikoislääkäripalveluja on jaettava terveyskeskuksiin. Päivystykset keskitettävä isompiin terveyskeskuksiin tai aluesairaaloihin. Lähipalvelut säilytettävä kunnissa ja ennalta­ehkäisevää terveysvalistusta arvostettava. Markus Jaatinen, Ylivieska

Lääkärin mahdollisuutta hallita työtään olisi lisättävä paranta­malla potilastietojärjestelmien toimivuutta, kehittämällä työn­jakoa ja ylipäätään kaikilla toimilla, jotka vähentävät turhan byro­kratian määrää potilastyön ­kustannuksella. Eri osissa Suomea ratkaisut voivat olla erityyppisiä. Tero Harjuntausta, Tampere

Byrokratia vähemmäksi: ­todistukset, tilastot, kyselyt, hallinto. Sairaskertomus­järjestelmät toimivammiksi. Hannu Hämäläinen, Kinnula

Hyvä perehdyttäminen tuo 
jo mielikuvan työpaikasta. ­Lääkäri-hoitajaparimalli olisi toimiva ja nuoriakin lääkäreitä tukeva. Työssäoloon tarvitaan joustavuutta. Leena Uusitalo, Vimpeli

Terveysaseman minimikoon pitäisi olla 10 lääkäriä (Lapissa toki erityisolosuhteet). Työhön voisi kuulua kuukauden vuosittainen työjakso lähisairaalan eri klinikoilla. Noin 
100 000 asukkaan yksiköille tulisi antaa suvereeni päätösvalta terveyspalvelujen järjestämisestä yli kuntapäättäjien. Ari Mönttinen, Lohja

Jos olisi mahdollisuus saada ­takaisin omalääkärijärjestelmä, hoitaja-lääkärityöparit (joillakin paikkakunnilla vielä on) ja virat täyteen vakituisilla kieltä osaavilla lääkäreillä (hoitajia toistaiseksi vielä on saatu), niin mikäpä olisi terveyskeskusta kehitellä. Rauni Berndt, Mikkeli ja 
Pieksämäki

Opiskelijoiden terveyskeskus­jaksojen toteuttaminen sekä nuorten kollegoiden monipuolinen työnkuva, hyvä perehdyttäminen ja tuutorointi on erityisen tärkeää. Riittävää resurssointia perus­terveydenhuoltoon sekä hoitaja- että lääkäripuolelle. Eija Huttunen, Savonlinna

”Hallinnollinen ja poliittinen” työrauha 10 vuodeksi. Voimavarat suunnattava moniammatillisen ­toiminnan rakentamiseen. Lääkärivastaanottojen lisäksi tarvitaan sairaanhoitaja­vastaanottojen kehittämistä sekä fysioterapeuttien, psykiatristen hoitajien ja lähihoitajien itsenäisiä vastaanottoja. 25–30 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskus on ­toiminnallisesti sopivan kokoinen. Hilkka Tirkkonen, Outokumpu

Perusterveydenhuollon resurssit kannattaisi ensiksi päivittää nyky­velvoitteiden tasolle ja sen jälkeen voi miettiä erilaisia malleja. Ilona Mikkola, 
Rovaniemi

Perusterveydenhuollon lääkäri mukaan kehittämään työtä, 
ei ulkopuolisia konsultteja. ­Hoitaja seulomaan vastaanotolle tulevat, ja flunssa­potilaat pois lääkärin vastaanotolta. Tietojärjestelmät sujuvammiksi. Sari Hänninen, Ruokolahti

TK-kysely: Lääkärivaje ennallaan, lisää virkoja toivotaan

Lääkäriliiton tuoreen tutkimuksen mukaan terveyskeskusten lääkäritilanne on ­pysynyt ennallaan. Lääkärivaje on pysynyt useamman vuoden reilussa kuudessa prosentissa.

– Osa vajeesta on normaalia lääkäreiden liikkuvuuteen liittyvää vajausta, mutta Suomessa on edelleen alueita, jonne ei saada lääkäreitä töihin, johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta sanoo.

Ostopalveluiden ja ulkoistusten määrä päiväaikaisessa toiminnassa on edelleen laskussa.

Kunnat ovat saaneet palkattua sijaisia viime vuotta paremmin, mikä johtuu osittain koulutusmäärien li­säyksestä 2000-luvun alussa. Sijaisia oli yli 60 enemmän kuin vuosi sitten.

Vastaavasti tilapäisesti täyttämättö­mien tehtävien määrä, joita ei yritetäkään täyttää, oli viimevuotista pienempi.

– Luku vaihtelee vuosittain muutamalla kymmenellä esimerkiksi koulutusten takia, koska kyseessä on poikkileikkaus yhdestä päivästä, tutkija Juho Ruskoaho Lääkäriliitosta sanoo.

Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta. Suurin lääkärivaje on Etelä-­Karjalassa (21 %). Pienin, alle prosentin vaje, on Varsinais-Suomessa. Eniten ­tilanne on parantunut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

Yli puolet terveyskeskuksista ei kärsi lääkärivajeesta lainkaan.

Lisävakansseille tarvetta

Johtavista lääkäreistä 38 % kokee, että lääkärivakanssien määrä ei ole riittävä, vaikka kaikki virat olisivat täytetty. – Kun perusterveydenhuoltoon sysätään uusia tehtäviä, pitää arvioida niiden vaatima työaika. Tilanne on kestämätön, jos uusia tehtäviä tulee mutta ­resurssit pysyvät ennallaan eikä mitään jätetä pois, Pärnänen sanoo.

Yhteensä lisävakansseja toivotaan ­vähintään 180, joka on noin 5 % kokonaismäärästä. Vakanssien määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina. Lisävirkojen tarvetta johtavat lääkärit perustelivat väestömäärän kasvulla, ­väestön sairastavuudella sekä laajentuneilla neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksilla.

Eniten uusia virkoja kaivataan terveyskeskuksiin, joiden väestöpohja on 20 000–50 000.

Työpanoksesta vain 
60 % avosairaanhoitoon

Lääkärien työajasta kuluu runsas 60 % avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan. Työpanoksesta 14 % kuluu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Alle 10 % siivun työajasta haukkaavat ter­veyskeskusten vuodeosasto, kotisairaanhoito, työterveyshuolto ja muu toiminta. Terveyskeskusten välillä on paljon vaihtelua.

– Kun on työvoimavajetta ja kaikkea ei ehditä tehdä, työt tulee priorisoida. Sitä taustaa vasten työaikajakauma näyttää oudolta ja painottuu liikaa muuhun kuin avosairaanhoitoon, Pärnänen kommentoi.

Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus perustuu yhden päivän, 3.10.2012, tilanteeseen. Tiedot koskevat päivä­aikaista toimintaa. Lääkäriliitto teki tutkimuksen yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, STM:n ja THL:n kanssa. Tutkimustulokset verkossa www.laakariliitto.fi/tilastot/tutkimuksia/tktilanne.html.

Jaana Ahlblad, Maria van der Meer, Heidi Mäenpää
Kuva: Panthermedia