Ajan­kohtai­sta

Matti Äyräpää-palkinto Taina Pihlajaniemelle

Kollageenien tutkimus synnyttää menetelmiä muun muassa monen fibroottisen taudin hoitoon.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/tp.jpg

Professori Taina Pihlajaniemelle on myönnetty vuoden 2013 Matti Äyräpää -palkinto. Pihlajaniemi palkittiin kansainvälisesti tunnustetusta ja merkittävästä työstään solun väliaineen tutkimuksessa.

Pihlajaniemi toimii Oulun yliopistoon äskettäin perustetun tutkimuksen huippuyksikön johtajana. Hänen tutkimusryhmänsä perehtyvät muun muassa kollageenien merkitykseen.

– Kollageenit ovat elimistön tuki­rakenteita, mutta viime aikoina on opittu, että niiden tehtäväkirjo on paljon laajempi. Ne muodostavat geeniperheen, johon liittyy joukko harvinaisia sairauksia ja erilaisia hankittuja tauteja, kuten fibroottiset taudit.

Pihlajaniemi kertoo esimerkin tutkimuksesta, jossa hiireltä poistettiin kollageeniä. Tuloksena rasvakudoksen kehitys häiriintyi ja hiirelle kehittyi meta­bolinen oireyhtymä.

– Solujen ja soluväliaineiden dialogi on pakko ymmärtää, jotta voidaan ­ymmärtää solujen ja kudosten toimintaa ja häiriöitä kaikissa patologisissa prosesseissa, Pihlajaniemi kiteyttää.

Tero Kivelä: 
”Aika on tärkeintä”

Professori Tero Kivelä palkittiin Maud Kuistilan palkinnolla ansioituneena tutkijoiden kouluttajana ja korkeatasoisen tutkimusperinteen edistäjänä.

Kivelä iloitsee suomalaisen kliinisen tutkimuksen vahvoista perinteistä. ­Hänen mukaansa nuorten lääkäreiden saamiseksi mukaan jatkossakin heille tulee tarjota ennen kaikkea aikaa.

– Esimerkiksi silmätautien alalla työvoiman tarve sairaaloissa on kova ja ­iltatöitä tehdään yleisesti, joten tutkimukselle voidaan irrottautua vasta virka­vapaalla.

Kivelän mukaan apurahoja on saatavilla melko hyvin, tosin yhä suurempi osuus lääketieteeseen suunnatuista apurahoista menee muille kuin lääkäreille. Myös pidempiaikaisista, nuorille suunnatuista apurahoista on pulaa.

– Mutta kliinistä tutkimusta kohtaan on selvästi edelleen kiinnostusta, joten tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. ­Tärkeää on, että nuoret tutkijat liitetään kansainvälisiin verkostoihin heti uransa alussa, Kivelä muistuttaa.

Martti Kekomäki: 
”Olemme investointialalla”

Professori Martti Kekomäki vastaanotti Lääkäripäivillä Pohjolan ja Suomi-­yhtiön palkinnon elämäntyöstään. ­Kekomäki on ollut pitkällä urallaan monessa mukana, yhtenä merkittävänä tehtäväkenttänään lääkärijohtajien kouluttaminen. Hän puhuu intohimoisesti sen puolesta, että terveydenhuolto tarvitsee johtotehtäviin lääkäreitä.

– Lääkärin kynän liike sitoo 70 % ­perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista. Siksi kynän liikkeet pitää hallita, Kekomäki kuvailee.

Hänen mukaansa oleellista on, että kynä piirtää jälkiä, jotka tuottavat ter­veyttä.

– Emme ole palvelualalla, vaan investointialalla. Emme tuota palveluja, vaan terveyshyötyjä. Jos 12 vuoden akateemisen koulutuksen pitäisi tuottaa vain ­potilastyytyväisyyttä, niin jossain on mennyt pieleen.

Kekomäki painottaa, että niin kauan kuin yksityissektori saa yhteiskunnan subventioita Kelan kautta, myös sen ­pitää tuottaa terveyslisää. Ei pelkkää ­potilastyytyväisyyttä, vaan ihmisen pärjäämistä.

Jaana Ahlblad
Kuva: Oulun yliopisto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030