Terveydenhuollon mallioppilas kriisissä
Eksoten talousongelmat ovat synnyttäneet Etelä-Karjalaan huolen perusterveydenhuollon tulevaisuudesta. – Olemme jo nyt vaikeuksissa, vaikka säästökuuri on vasta edessä, sanoo terveyskeskuslääkäri Inga Tikkinen Lappeenrannasta.
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirillä (Eksote) on 40 miljoonan euron alijäämä. Sen kattamiseksi on väläytelty useimpien perinteisten terveyskeskusten lakkauttamista.
Suurin hämminki syntyi loppukesästä, kun kunnat raamittivat Eksoten taloutta seuraaviksi vuosiksi, ja piiri laski siltä pohjalta kaksi vaihtoehtoista mallia palvelujen järjestämisestä.
Toinen vaihtoehto keskitti lähes koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksineen Lappeenrannan keskussairaalaan ja karsi perinteiset ajanvarausvastaanotot neljää lukuun ottamatta. Maltillisempi malli keskitti palvelut Imatralle ja Lappeenrantaan ja jätti alueen kuntiin ns. hyvinvointiasemat, joiden toiminta-ajatus on vielä avoinna.
Sote-uudistuksen edelläkävijäksi kehutussa piirissä alkoi kuohua.
Eksoten hallitus päätti, että jatkosuunnittelussa edetään maltillisemman mallin pohjalta. Ehdotusta odotetaan lokakuun lopussa.
Keskittäminen ei korjaa ongelmia
– Perusterveydenhuolto on jo nyt vaikeuksissa, ja säästökuuri on vasta edessä. Tavoitteena on ylläpitää päivystävä sairaala perusterveydenhuollon kustannuksella, tulkitsee Lappeenrannassa työskentelevä terveyskeskuslääkäri Inga Tikkinen, joka erikoistuu yleislääketieteeseen.
Hänen mukaansa päivystyksen keskittämistä perustellaan sillä, että jo nyt puolet perusterveydenhuollon käynneistä on päivystyksellisiä ja keskittämällä vapautuisi lääkärien aikaa vastaanottotoimintaan. Tikkinen ei usko, että ongelmat korjautuvat keskittämällä.
– Päivystykseen tarvitaan paljon lääkäreitä. Jos virkoja ei lisätä, nykyiset lääkärit vain siirretään toisten seinien sisään. Lääkäreitä on kuitenkin liian vähän jo nyt. Lappeenrannassa kaikki ajanvarauspotilaat tulevat sairaanhoitajan kautta, vain päivystyspotilaat voivat tulla suoraan lääkärille.
Tikkisen mielestä kunnolla toimiva perusterveydenhuolto tulisi paljon halvemmaksi kuin päivystyksen keskittäminen. Silloin ei päivystystäkään tarvittaisi niin paljon kuin nykyään.
Hän muistuttaa, että myös uuden päivystyksen rakentaminen maksaa. Rahaa nielevät myös potilaiden taksikulut ja kalliimpien hoitojen riski, jos hoito viivästyy.
Matto pois alta
Savitaipaleelle kaavaillulle hyvinvointiasemalle jäisi lehtitietojen mukaan todennäköisesti kiireettömän hoidon palvelua ja jonkin verran päivystystä. Muut palvelut keskitettäisiin Lappeenrantaan.
– Olemme aivan lehtitietojen varassa. Pelkään, että palvelut kuitenkin viedään täältä pois pikkuhiljaa, kun päivystyskeskuksen rakentamiseen tarvitaan 40 miljoonaa, sanoo terveyskeskuslääkäri ja lääkärien luottamusmies Eija La Mela.
Hänen mukaansa Savitaipale miettiikin vakavasti eroa Eksotesta.
– Minulla on suuri huoli potilaista. Koemme onnistuneemme terveyskeskuksen kehittämisessä. Nyt tuntuu, että matto vedetään pois alta. Emme voi hoitaa savitaipalelaisia parhaalla mahdollisella tavalla, jos joudumme töihin Lappeenrantaan.
Eija La Mela kertoo, että suunnitelmat aiheuttavat hänelle arvoristiriitaa.
– Minusta palvelujen keskittäminen ei olisi oikein. En tiedä, haluaisinko silloin enää tehdä tätä työtä. Hyvä perusterveydenhuolto on terveydenhuollon kivijalka.
Liian iso uhkakuva?
– Suurin ongelma on epävarmuus, sanoo Lappeenrannan ja Taipalsaaren terveysasemien ylilääkäri Leena Suomalainen.
Hän katsoo, että hyvinvointiasemista on kehkeytynyt liian suuri uhkakuva niin, että ne tarkoittaisivat kaikkien lääkäripalvelujen lakkauttamista Eksoten pienistä kunnista. Suomalaisen mukaan hyvinvointiasemilla voisi olla myös lääkäripalveluja.
Silti perusterveydenhuollon asema huolestuttaa häntäkin.
– Pitkien välimatkojen takia en pidä mielekkäänä päiväaikaisen päivystyksen täydellistä keskittämistä yhteen tai kahteen paikkaan enkä ajanvarausvastaanottojen keskittämistä niin, ettei kuntiin jäisi mitään. Uskon, että esillä olleista vaihtoehdoista haetaan kompromissi, joka voi olla lähtökohtana neuvotteluille.
Suomalaisen mukaan ongelmien taustalla on pitkään jatkunut lääkärivaje. Hänen yksikkönsä 40 virkaa ovat täynnä, mutta neljäsosa lääkäreistä on ollut virkavapaalla ja äitiyslomilla. Muiden lääkärien työaika kuluu neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja vanhainkotien hoitamiseen sekä päiväpäivystykseen.
Eksoten lääkärien pääluottamusmies Sebastian Becker kertoo, että epävarmuutta on sekä suuressa mittakaavassa että käytännön työssä.
– Eksoten sairaalapuolellekin on tulossa organisaatiouudistus, sanoo keskussairaalassa urologina työskentelevä Becker.
Ahdistuneimpia ovat hänen mukaansa nuoret terveyskeskuslääkärit, joiden aika kuluu päivystykseen ja hoitajien ”digi-potilaita” koskevien viestien selvittelyyn: Lääkärit joutuvat arvioimaan toisen käden tietojen perusteella, edellyttääkö potilaan asia lääkärissäkäyntiä.
Puolet työstä päivystyskeskukseen
Eksoten terveyspalvelujen johtajan, LT Tuula Karhulan mukaan piirillä on työmarkkinaratkaisun takia käytettävissä enemmän rahaa kuin kesällä oletettiin. Kun liikkumavaraa nyt on enemmän, hyvinvointiasemien suunnitteluun käytetään enemmän aikaa.
– Terveysasemilla ei siten tapahtuisi suuria muutoksia vielä ensi vuonna. Virkalääkärien määrä ei vähene, mutta ostopalvelulääkäreitä pyritään vähentämään.
Karhulan mukaan lähtökohta on, että vuonna 2016 suurin osa nykyisistä terveysasemista toimii hyvinvointiasemina, joissa on jonkin verran lääkäripalvelujakin. Päivystystä niissä säilyisi mahdollisuuksien mukaan. Hyvinvointiasemat voisivat olla sekä lääkäri- että hoitajavetoisia. Kummankin ryhmän työstä kuitenkin lähes puolet siirtyisi päivystyskeskukseen.
– Kaikki riippuu siitä, paljonko rahaa todellisuudessa on.
Eksoten pohjoisin kunta, Parikkala, näyttäisi saavan pitää päiväpäivystyksensä, samoin Imatra virka-ajan ulkopuolisen päivystyksensä. Imatra ostaa Eksotelta vain erikoissairaanhoitonsa, mutta siitä toivotaan täysjäsentä.
Ajatus kaiken muun päivystyksen keskittämisestä Lappeenrantaan lähti Karhulan mukaan siitä, etteivät terveysasemat toimi ihanteellisesti nytkään. Hänen mukaansa monet lääkärit pitävät päivystyksen keskittämistä järkevänä.
– Päivystys olisi asiakaslähtöisesti samassa paikassa kellonajasta riippumatta, ja hoitajat ohjaisivat potilaat joko yleis- tai erikoislääkärille. Karkeasti ottaen tässä rakennetaan mallia, jossa Etelä-Karjalassa säilyisi päivystyksellinen hoito ja akuuttisairaala. Muuta sitten sen verran kuin rahaa on.
Suvi Sariola
Kuva: Ari Nakari